220 kaivuri sähkövatkaimilla | AvantClub - Keskustelupalsta

Maasturisti

Ylläpito
Keskustelun aloittaja
7.9.2008
3 197
139
63
Espoo
Sain hankittua prototyyppinä taipaleensa aloittaneen 220 kaivurin sähköisellä esiohjauksella.

Laite oli rakennettu 2003 rungolle vuonna 2006. Sylinterit ja letkutus oli lähes vakion kaltainen. Merkittävimmät erot olivat normaalia paksummat letkut sylinterien avautumispuolella ja ylimääräinen paineventtiili pääpuomin sylinterissä.

Ohjaus oli toteutettu italialaisen Walvoilin järjestelmällä, jossa sähköisten joystickien X-Y liike välitetään kahdella jännitevektorilla ohjauslaatikkoon, joka muuttaa liikkeet säätövirtausventtiileiden ohjauksiksi.

Värväsin pahaa-aavistamattoman tuttavani parin tunnin talkoisiin ja jo alle viikon työtunneilla oli värkkiin saatu pari pikku muutosta. Siirsimme ohjausyksikön letkuineen tuoreempaan runkoon ja samalla yksikköä sovitettiin siten että alkuperäinen alatukirauta toimii. Protossa oli myös hydrauliset tukijalat, tarkoitus on virittää vielä lisäohjausta niin että jalat ja tukirauta saadaan toimimaan käytettävissä olevillä lohkoilla, joita on yhteensä kuusi.

Johdotus koneen ja kaivurin välille uusittiin ja siihen katselin aluksi vedenpitäviä liittimiä, mutta useimmat niistä vaativat omia erikoistyökaluja kytkentään ja lopulta tein liitännät 7 ja 13 napaisilla perävaunurasioilla. Kaapelien kytkentärasia mahtui melko mukavasti ohjauspyörän alle vasemmalle puolelle ja rasiat ruuvasin oven pieleen vasempaan kylkeen.

Ohjausyksiköstä uupui yksi probe venttiili ja sain maahantuojalta, Polartek Oy:ltä hankittua uuden ja hommasin samalla yhden varalle. Sain nimittäin menovinkin että probet ovat herkkiä nopean ulkoisen jäähtymisen aiheuttamille vaurioille, eli kun kuuma sähköventtiili saa osakseen vettä tai lunta, sen kelan lanka katkeaa ja venttiili on entinen. Sähköpöytä tarvitsee aavistuksen hydraulipöytää kovempia kierroksia toimiakseen. Liikkeet muuttuvat jouheviksi noin kolmanneskaasulla.

Tikkujen ohjauksiin meni koko 13 pinninen rasia ja 7 pinninen jäi jännitteille. Kytkin 7 pinnisen rasian siten, että siitä saa kaivurin lisäksi syötöt lumilingon tötterön käännölle ja perävaunun perusvaloille. Käännön ohjaus on tehty releen perässä olevan sähkölasien ohjauskytkimen avulla ja IHKsta löytyi kytkimiä, jotka sopivat suoraan ohjaamon paneeliin. Asensin ohjauskytkimen vilkkujen merkkivalojen tilalle yläpaneeliin.

Tikut kiinnittyvät istuimen eteen tuulettimen ritilän päälle asennettuun tukirautaan, josta ne saa tarvittaessa pois. Tunnelma ohjaamossa on tiivis, mutta kaivurin käytettävyys parani reilusti, kun venttiilipöytää ei tarvitse enää liikutella ja myös istuimen selkänojaa voi käyttää kaivuun yhteydessä. Toistaiseksi laitteella on tullut jäätilanteen takia lähinnä kuivaharjoiteltua, keväämmällä palajan koeajoraportin muodossa.
 

Liitteet

  • poyta.JPG
    poyta.JPG
    60,2 KB · Katselut: 7 010
  • niksi.JPG
    niksi.JPG
    63,9 KB · Katselut: 7 017
  • ruongostatoiseen.JPG
    ruongostatoiseen.JPG
    69,7 KB · Katselut: 6 963
  • piuhat.JPG
    piuhat.JPG
    66,4 KB · Katselut: 6 971
  • Tykkään
Reaktiot: mek
Eihän noista "hävittäjälentokoneen" kytkennöistä ymmärrä mitään.. :)
Käytön kannalta varmaan huima parannus alkuperäisiin kaukana oleviin vipuihin.
Nyt istuskelet kaivaessa komeasti selkänojaan tukeutuneena! :)
Kuinka näkyväisyys kaivukohteeseen säilyy? Nyt olisi apua taakse tukijaloille, että voisit nostaa takaliston ylemmäs.

Remontin aikana oli varmaan paljon öljyä "ilmassa"!?

Nostureissa ja betoniautoissa tutuiksi tulleita kaukosäätimiä olen miettinyt kaivuriin käytettäväksi? Olisi komea seisoskella montun reunalla kaivaessa. Saattaisi kyllä mennä kauhan liikkeet sekaisin, jos enemmän pyörisi kauhan etu<->takapuolella.
Hintaa vaan tulisi liikaa näin harrastekäyttöön. (2-3t€)
 
Juu, öljyä oli ilmassa hyvinkin paljon. Voi olla että asioita miettisi toisella tapaa, jos uudelleen pitäisi sama operaatio tehdä. Toivottavasti ei tarvitse :)


Tuolta löytyy tekniset tiedot ohjauslaitteista : http://www.walvoil.com/pdf/prodotti/ENG/PHCE_488674.PDF
Ohjausboksi on tuo ced 252 modattuna kuudelle lähdölle.
Tikuista ei löydy suoraan kuvastosta vastakappaletta, mutta kytkentä vastaa muita napillisia malleja.

Laitteita maahantuo ja myy http://www.polarteknik.fi

Otan kuvan ohjaajan näkymistä kun kaivuri on seuraavan kerran nokalla. Pieni katve jää venttiilikoneiston taakse oikealle puolelle, mutta toisaalta käsiventtiilit eivät haittaa nyt näkökenttää. Käyttökulmat ovat aiemman kaltaiset.
 

Liitteet

  • kepit.JPG
    kepit.JPG
    50,1 KB · Katselut: 6 969
  • kepit2.JPG
    kepit2.JPG
    45,2 KB · Katselut: 6 954
  • topselit.JPG
    topselit.JPG
    56,4 KB · Katselut: 6 975
Eipä näistä pienistä vihreistä koneista kannata kateellinen olla, sillä lopussa kaikki menee tasan. Ja minä aloitin myös vanhasta 300 sarjalaisesta joka kasvoi isommaksi ;)
 
Juu, tuli sitten kaivuukelit ja sain kaivurin nokalle.

Liitin pari kuvaa, joissa ollaan lähtötunnelmissa. Kun nyt katson kuvia huomaan, että en ollut laittanut konetta "kaivuuasentoon, eli puomi menee kyllä normaalisti runkoon kiinni ja normaalia hyrdauliikka tankoa voidaa käyttää puomin lukitukseen.

Tarkoitus oli ottaa kuvia myös kaivuukohteessa, mutta olin kevään ensikaivuusta niin täpinöissä että kamera jäi lähtöpaikalle.

Huomioi kuvissa hydrauliset tukijalat :)

Sähkövatkainten totesin toimivan kohtuullisen hyvin. Pikkaisen jää vielä hienosäätöä vasemman räpylän kahvalle, joka oli oikeaa edempänä mahdollistaen hivuttautumisen kyytiin kepin takaa. Keppi on nyt sijoitettu paikkaan, jossa sen liikerata ei ole luonteva ja sen joutuu kääntämään sisäänpäin n 20 astetta.
Rako kepin ja penkin välissä on kuitenkin niin ahdas että suljen sen lopullisesti ja teen formulamallin ohjaamon missä värkit laitetaan kuskin jälkeen kohdalleen.
 

Liitteet

  • laatikko3.JPG
    laatikko3.JPG
    67,2 KB · Katselut: 6 629
  • laatikko2.JPG
    laatikko2.JPG
    70,2 KB · Katselut: 6 618
  • laatikko1.JPG
    laatikko1.JPG
    68 KB · Katselut: 6 613
Probe ohjaus. Ihan ok ja suht hyvä tuntuma. Kahvat alkaa hiukan ikääntyvä, jolloin kontakti on ajoin hidas. Tällöin samanaikaisesti tarkoitetut liikkeet eivät mene kuin strömsöössä. Haittaa lähinnä tasauksessa/viimeistelyssä ja hyödyt on haittoja suuremmat.
 
Tuolla näytti olevan vähän edukkaampi pöytä:

http://shop.finn-rotor.fi/tuote/257/100904-frv-60-esiohjaus
 
Niin siinä lukee, mutta kuvaa kun katsoo, niin näyttäisi että pöytään tulee paineet ja paluu ja perässä on venttiilikanavat joissa (probe?) perässä.
 
No niin. 12 vuotta mentiin tuolla rungolla ja purin kytkennän, kun kone vaihtui. Yllättäen ei ollut varsinaisia sähkövikoja asennuksen jälkeen. Tiettyjä puutteita oli, mutta ne liittyivät konseptin painetasoon yms. ¨

Nyt on tarkoitus siirtää paketti 750 keulalle ja ajatuksena on käyttää autoliittimiä niin , että paketti on siirrettävissä etäohjaukseen. Tämä oli mielessä jo aiemmin, mutta en saanut aikaan. Nyt kun johdotuksen jotuu joka tapauskessa suunnittelemaan uusiksi, niin ei ole temppu tehdä langallista ohjausta kylkeen. Se kuitenkin helpottaisi syvempien monttujen kanssa työskentelyä. Laittanen tähän kuvareportaashin, miten vetraanimallin sähkköohjaus lennähtää uuteen masiinaan.
 
  • Tykkään
Reaktiot: Aku9

Uusimmat keskustelut