Ajorampit | AvantClub - Keskustelupalsta

Maasturisti

Ylläpito
Keskustelun aloittaja
7.9.2008
3 197
139
63
Espoo
Tuli etsittyä jonkin aikaa ramppeja, että olisi saanut avantin kyytiin ja kyydistä pois metrin korkeudella keikkuvalle LT:n lavalle. Tarjonta oli vähäistä ja kovin tyyristä. Lisäksi useimmissa tyrkyllä olleissa vaihtoehdoissa pituus loppui kesken. Erialisten päätelmien ja syventävien mittanauhatestien jälkeen kolme metriä ramppia alkoi tuntua parhaalta. Kun niitä ramppeja ei löytynyt valmiina, haalin kasan rautaa ja houkuttelin edistyneemmän hitsaustaidon ja välineet omaavan tuttavani talkoisiin. Aluksi oli tarkoitus tehdä lattaraudasta ohjurit sivuille, mutta ne jätettiin pois, koska ei voi tietää että mitä ja minkä muotoista sinne lavalle on milloinkin menossa. Puoliksi tuli harjaterästä 12mm halkaisijalla 7,5 cm jaolla. Tähän päädyttiin, jottei katti pompi kovasti rampille ajeltaessa. Lopputuloksesta tuli jämäkkä ja rampille ajo on aina yhtä jännittävä kokemus, koska ylätoppareita ei vielä ole. Pituutta olisi saanut olla ehkä 20 cm lisää, nyt takapuskuri vähän kyntää kun lavalle mennään kaivuri edellä.

Kuvareportaashissa on rakennekuvan lisäksi kuva luokitustestistä, jossa ramppi koeponnistetaan n. 4000 kg painolla. Hyvin kesti.
 

Liitteet

  • 16102008(003).jpg
    16102008(003).jpg
    29,4 KB · Katselut: 6 079
  • cas1.JPG
    cas1.JPG
    36,6 KB · Katselut: 6 006
Ajoramppien kuljetusvehkeeseen tuli sitten pikku vika.

Vettä hävisi ja pikku öljyvuoto kurkisti koneen vierestä.

Ei muuta kuin talkooväkeä ympäri puhumaan tutkimustyöhön. Hyväuskoinen tuttavani lupasi taas auttaa öljynvaihdossa. Ajateltiin samalla katsoa jos letkua kiristämällä selviäisi vesivuodosta.


Konetta on puhdistettu ja vialliset osat on poistettu.

Erityisen viallinen osa on eristetty.

Usko on vielä korkealla. Rasvojen poiston jälkeen tuomio oli että kansi on venttiilien välistä ja vähän muualtakin halki lähes lautasten ylätasoon saakka sieltä sun täältä.

Onneksi kansi on painava, siitä saa vaikka verkonpainon.
 

Liitteet

  • kansi2.JPG
    kansi2.JPG
    266,7 KB · Katselut: 5 933
  • kansi1.JPG
    kansi1.JPG
    763,2 KB · Katselut: 5 953
Otan osaa.. hytin jälkeen poikki ja aisaa hitsaamaan..

Selviääkö hitsaamalla, vai pitääkö hommata uusi kansi/kone?
 
Kansi piti vaihtaa. Kunnostaminen olisi maksanut oheistarvikkeineen lähes uuden hinnan, en lähtenyt lottoamaan, koskapa lähtökohta ei ollut kovin kaksinen.

Tietoa kannen elämästä linkistä

http://www.koneviesti.fi/Tietolaari/fi_FI/tietolaari/_files/77405864305364922/default/Sylinterikannen%20tiivisteremontti.pdf
 
Juu. kouvolan moottorihuollosta sai valmiin paketin, jossa uudet hilut koko yläkertaan. hinta oli n. 20% enempi, kuin vanhan kunnostaminen, mutta ihan kohtuullinen takuumaksu, sillä epäonnistuneen kunnostuksen hinta olisi ollut 180%

koneella oli ajettu kannen korkatessa n. 200 tkm, ilmeisesti pääosin nurkka-ajoa. tommoisessa esikammiodieselissä on melko ohuet seinämät ja se jälkikäyttö kuumalle koneelle olisi vissiin aika tärkeä juttu. Pitää varmaan dymolla kirjoittaa rattiin 1 minuutti, jota voi jäädä ajon jälkeen pohtimaan.
 
Tuo volkkarin kuutonen kaipaa jälkijäähdytystä. Sama homma vanhassa type2:ssa jossa oli 1.6D/TD kone ja T4 transportterissa. Kansi kestää maailmantappiin kunhan se ajon jälkeen annetaan rohlottaa pari minuuttia.

Tuo on ilmeisesti LT jossa saattaa olla tai sitten ei ole termostaattiohjattua sähköistä kiertopumppua joka pyörittää vettä kannen läpi kun kone sammutetaan. Jos sitä ei ole, voi sammutussolenoidelle rakentaa vetohidastuksen, esim. 120 sekuntia. Jättää koneen käymään autosta poistuttaessa pariksi minuutiksi, sitten vasta sammuu.
 
Kiitokset toteutuskelpoisista vinkeistä! Toi jälkikäyttöajastin ei välttämättä ole katsastusvaruste :) Ryskyyn en ole löytänyt sähkökaavioita mistään, täytyy varmaan piippaillemalla edetä. sitten joskus, kun ilmat lämpiää...
 
Koko pieni ikä kun on tullut noiden volkkarin rivivesimoottoreiden kanssa pyörittyä, on jotain tullut tehtyä ja kuultua mitä on tehty. Noita jälkikäyttöajastimina ainakin bensapuolella on ihan kaupallisiakin sovelluksia, eli ns. turbotimereita, joilla punakeltahehkuinen ahdin saadaan edes jotenkuten hallitusti jäähtymään kun kaupasta käydään hakemassa se maitopurkki. Eihän sen solenoidin vetohidastuksen tarvitse olla muuta kuin erillisellä ohjauskytkimellä laitetaan viive päälle kun halutaan sen olevan päällä ja virta-avaimesta ihan normaalisti sammutetaan; katsastuksessa sitten ohjausnappi off-asentoon.

Tuo ei kuitenkaan ole sitä vanhempaa LT-kantaa jossa moottori oli vielä pystyssä. :)

Siinä vaihessa jos mylly antautuu, niin vinkiksi vaihteiston kehälle käy vw/audilta sitten ihan kaikki 5/6/8-sylinteriset koneet.

Mielessä oon pyöritellyt josko tuohon 49-heppaiseen VW:n 1.6D:n perään rakentaisi adapterin ja sopivilla ominaisuuksilla hydraulipumppu siihen. Miinuksena noi VW:n diiselit on aika kovilla kierroksilla käyviä ja harva hytikkapumppu sietää 5000 varvia. Seuraavana tulee ongelma, 314:sen moottorikoppa on liian ahdas. :-D
Toisaalta taas jos tilaa saisi, niin suoraan kyllä sinne laittaisin 5-sylinterisen turbodiiselin, ihan jo äänimaailman vuoksi. :)
 
Moi!

Hienot rampit olet tekaissut. Laittaisitko vähän tarkempaa tietoa materiaalivahvuuksista etc.?

Olen itse tekemässä ramppeja 2800 kg painavalle Bobcatille ja vähän hukassa että kuinka julmasta raudasta ne rakentaisi.

Pituus rampeilleni olisi 3200mm ja leveys 400mm.

-Pekka-
 
Tässä Pekalle ja miksi ei muillekin rampin rakentajille suuntaa antavaa.
-Kaksi kappaletta 80*40*3 rhs putkea luokkaa 3m:n ajosiltaa kohden on lujuuslaskennalla
ja käytännössä todettu sopivaksi.
-Vähän se on varman päälle pienkuormaajien painoille, mutta seuraava pienempi jää taas alakanttiin.
Kuvassa vasemmalla näkyvä kuumasinkitty ajosilta on tehty em.tavalla.
 

Liitteet

  • Rampit.jpg
    Rampit.jpg
    139,4 KB · Katselut: 4 634
Minkä vahvuisesta tavarasta kannattaisi omat ajorampit rakentaa?
Tietysti ramppien pitäisi olla kestävät ja keveät.
Tarkoitus on saada 528 lavalle kauhan kanssa. Painoa silloin noin 1500kg
Trailerin korkeus 70cm, joten ajattelin 250cm ramppeja.

Sekatyömiehellä onkin tuossa aika hyvän näköiset rampit, mutta taitaa olla turhan järeät.
Ajattelin laittaa päälle ritilää, eikä harjaterästä.

Tarkoitus on kuljetuksen ajan säilyttää ramppeja koneen alla, jolloin kauha alaslaskettuna pitää ne paikallaan.
 
Ainevahvuudesta en tiedä mutta kannattaa valita verkko tarkoin, itselläni nämä http://www.ikh.fi/tuotehaku/ajosillat#!tid35743 ikh:n rampit, liian vähän reikiä jolloin kertyy lunta ja talvella liian liukkaat.
 
http://www.ikh.fi/Peravaunut_ja_tarvikkeet/Peravaunutarvikkeet_-_kevyt_peravaunut#!tid4963

Mulla on nämä toisina ajosiltoina millä ajoin aikasemmin vanhan avantin ducatoon sisälle ja ei oo kyl mitään negatiivistä sanottavaa. Niitä on käytetty talvella ja kesällä kaikis mahdollisis keleissä eikä liukkautta ei ole esiintynyt.
 
Nuo 385€ rampit alkaa olemaan jo siinä hinnassa että viitsii ostaa.
Virtasenkauppasta näytti löytyvän samanlaiset hiukan halvemmalla.
Täytyy nyt vielä käydä mittailemassa tukeeko liian suuri kulma noilla 216 rampeilla. Lastauskorkeutta saa kyllä muutettua kun vähänkin katsoo millaiseen paikkaan kärry ja vetoauto on ajettu.
Edit: kärrynä siis Eduard Apollo 2700
 
No ei kestänyt taas päätöksenteko kauaa kun tarve iskee.
Kävin aamulla tilaamassa Sume33 linkittämät rampit ja hinnasta saatiin muutama kymppi pois.
Mittasin myös lastauskorkeuden, eli nokkapyörää veivaamalla sain trailerin lastauskorkeudeksi tasaisella maalla 62cm. Sahasin 213cm pätkän jostain laudasta eikä lastauskulma näyttänyt todellakaan liian suurelta.

Vaikka hinta on kaupan rampeilla noin 3/4-kertainen itsetehtyihin verrattuna, on noita alumiinisia varmaan mukavampi käyttää.

Voisin laittaa rampeista kuvaa käytössä kun ne tulevat ensi viikolla.
 
En usko että tuolla lastauskulmalla on iso merkitys. Kyllähä Maasturisti on lastanut LTn lavalle konetta ramppeja käyttäen eikä nekään ollut kilometrin pituisia. Konee kiipee yllätävän hyvin takaperin jos vaan pitoa löytyy. Kauha on hyvä turva kun mennään takaperinb. Toki etuperin mentäessä voi teleskooppia työntää ulos ja saada painopiste eteenpäin.

Mutta tuo keveys mikä alumiinissa on kannattaa arvostaa. Pidemmän päälle raskaiden ramppien käyttö on rasittavaa...
 
STEFFE sanoi:
En usko että tuolla lastauskulmalla on iso merkitys. Kyllähä Maasturisti on lastanut LTn lavalle konetta ramppeja käyttäen eikä nekään ollut kilometrin pituisia. Konee kiipee yllätävän hyvin takaperin jos vaan pitoa löytyy.
Takaperin kyllä ajattelin kärrylle kiivetä, aikamoisista kulmista pääsee peruuttamalla yli.
Apollossa on niin suuri lava ja akseliväli että se pitäisi saada tasapainoon vaikka koneen peruuttaa kyytiin.
Lastauskulmassa on vain kysymys turvallísuudesta :)
Sume33 sanoi:
Loistava valinta ;)
Varmasti ajavat asiansa ! :D
 
Volver sanoi:
STEFFE sanoi:
En usko että tuolla lastauskulmalla on iso merkitys. Kyllähä Maasturisti on lastanut LTn lavalle konetta ramppeja käyttäen eikä nekään ollut kilometrin pituisia. Konee kiipee yllätävän hyvin takaperin jos vaan pitoa löytyy.
Takaperin kyllä ajattelin kärrylle kiivetä, aikamoisista kulmista pääsee peruuttamalla yli.
Apollossa on niin suuri lava ja akseliväli että se pitäisi saada tasapainoon vaikka koneen peruuttaa kyytiin.
Lastauskulmassa on vain kysymys turvallísuudesta :)
Sume33 sanoi:
Loistava valinta ;)
Varmasti ajavat asiansa ! :D



Pari kommenttia:

Toi 1:3 on käytännössä maksimi nousukulma, en ainakaan tällä kokemuksella jyrkempää laittaisi. Tuossa omassa virityksessäni on se haaste että tr kuviot eivät pidä sivuttain ja näin ollen auto ei saa olla lastatessa kallellaan, muuten kone luistaa pois rampeilta.

Kaivurin kanssa perä kevenee niin että käytännössä on helpompi mennä nokka edellä. Nokka edellä ajelen useimmiten myös kevyempien työlaitteiden kanssa, sillä tavaraa mahtuu enemmän kyytiin. Tommoisessa pikkukuorkissa on tietenkin väljempi vapaus lastata tavaraa kuin kärryssä.
 
Rampit tuli joulun alla ja ne on testattu.
Suomen talvesta johtuen ramppeja ei ole vielä kokeiltu lumisilla renkailla, mutta Sume33 kirjoittelikin että ei ole liukkaat olleet. Tästä vielä linkki.

Peräkärryyn jouduin ruuvaamaan U-profiilin, jottei rampit luista. Tarvitsee vielä joku maali laittaa.
_smaller.jpg


Kone rampeilla:
_smaller.jpg


Lisänä vielä peräkärryn nastarenkaat.
Yritin netistä etsiä nastarenkaita 195/50R13 104. Ei tahtonut oikein mistään löytyä. Avantin käsihinnastoa selaillessani huomasin tuollaisen rengassarjan n. 760€. Tilasin ne, ja yllätyksenä renkaat tuli vanteineen, jotka sopii kärryyn.
 

Uusimmat keskustelut