AVANT ja turvallisuus

Avantgardisti

Jäsen
Keskustelun aloittaja
7.3.2010
58
0
6
Tutkijat Markku Lätti ja Jukka Mäittälä ovat tehneet erinomaisen tutkimuksen pienkuormaajien turvallisuudesta. Raportti on tavanomaisen perusteellinen ja sen takia raskaslukuinen. Niinpä päätin tehdä siitä selkokielisen lyhennelmän.
Olen harjoitellut AVANT 218:lla metsätöitä ja aina välillä tuntuu hurjalta, kun kone keikkuu ja huojuu, on välillä linkussa ja joskus horisontti katoaa.
Olen tehnyt päätöksen käyttää turvavyötä pääsääntöisesti ja lisäksi kuulusuojaimia. Kokeilen myös vanhan moottoripyöräkypärän käyttöä, jotta pää ei pääsisi pahasti litistymään, jos Avant sattuisi kaatumaan. Turvallista matkaa!


Pienkuormainten käytön toiminnallisuus ja työturvallisuus maatalousyrityksissä
TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 32, Nurmijärvi 2007
Markku Lätti, TTS tutkimus
Jukka Mäittälä, Työterveyslaitos

Lue koko raportti täällä: http://www.tts.fi/tts/julkaisut/files/tr32.pdf

Turvallisuus- ja terveystietous

Koottua tietoa turvallisista työtavoista ja huomioon otettavista riskitekijöistä pienkuormaintyöskentelyssä ei ole helposti saatavilla. Pienkuormainten erityispiirteiden ja pääasiallisen työskentely-ympäristön takia traktorien käyttöön liittyvä tietous on riittämätön takaamaan turvallista työskentelyä. Kuormainten myyjät ovat antaneet vaihtelevasti omaa opastustaan saatavilla olevan tiedon pohjalta. Käytetyn koneen ostajat taas ovat olleet myyjäosapuolen neuvojen ja kokemusten varassa, jos ovat asiaa osanneet kysyä. Käyttöohjekirjoissa on otettu turvallisuusnäkökohtia esille vaihtelevasti, ja nekin monella valmistajalla hyvin yleisellä tasolla.

Pienkuormaimet yleistyvät

Kolme neljästä pienkuormaimesta ostetaan uutena ja loput käytettynä. Käytettyjen osuus on lisääntynyt sitä mukaa, kun pienkuormaimet ovat yleistyneet maatiloilla.

Pienkuormainten käyttö

Lisälaite kpl %

1. rehupihti 2259 (92 %)
2. sorakauha 1739 (71 %)
3. trukkihaarukka 709 (29 %)
4. lumikauha 510 (21 %)
5. puhdistuslevy 378 (15 %)
6. harjalaite 151 (6 %)
7. lantatalikko 142 (6 %)
8. rehuleikkuri 104 (4 %)
9. ruohonleikkuri 85 (3 %)
10. jauhonjakokauha 85 (3 %)
11. minikaivuri 28 (1 %)

Tapaturmat pienkuormaintyöskentelyssä
Maatiloilla on sattunut 2000-luvulla vuosittain 10–20 lääkärin hoitoa vaativaa tapaturmaa. Niiden määrä on valitettavasti koko ajan kasvussa. Tapaturmien lisääntymisen suurin syy on pienkuormainten määrän jatkuva kasvu. Yli 31 vuorokauden sairaslomaan johtavia tapaturmia sattui vuonna 2004 yhteensä 5 kpl ja vuonna 2005 yhteensä 7 kpl. Rekisteröimättömien tapaturmien osuus on 10–30 %.

Lisäksi sattuu erittäin paljon läheltä piti tapauksia. Kyselyn perusteella tällaisia tapauksia oli vuosina 1998–2006 yli 1.100 kpl eli 100 kpl vuosittain. Kuormainten kaatumisia on sattunut tiloilla yli 300 kpl ja lähes kaatumisia 200 kpl. Joka vuosi on kaatunut lähes 40 pienkuormainta ja kaatuminen on ollut erittäin lähellä yli 20 kertaa. Liian painavasta taakasta johtuvia kuormaimen perän yllättäviä nousuja korkealle on sattunut yli 500 kpl ja näiden lisäksi perän nousun yhteydessä 60 kuljettajaa on lyönyt päänsä yläpuolella olevaan esteeseen. Kuormaimen vaarallisia keulan nousuja ajettaessa luiskissa, joissa on ollut vaarana kaatua taaksepäin, on sattunut lähes 100 kpl. Lapset ovat olleet vaarassa jäädä kuormaimen alle tai töytäisemäksi 60 tapauksessa. Eläimiin on osuttu rehupiikeillä 40 kertaa. Erilaisiin esteisiin törmäämisiä vauhdissa on sattunut lähes 100 kpl. Lisäksi vaaratilanteet muille sivullisille kuin lapsille, erilaiset kolhut ja raajojen puristumiset, vaaralliset lukitsemattoman työlaitteen irtoamiset työn aikana, pään kolhimiset matalalla oleviin maitoputkiin ja kuormainten palot.
Arviolta joka kolmannella pienkuormaintilalla on sattunut joko lievä henkilövahinkoon johtanut tapaturma tai läheltä piti tilanne ilman henkilövahinkoa. Tapaturmat ja läheltä piti tapaukset sattuvat yleisimmin rehun siirron, lannanpoiston, tavaroiden siirron ja koneen huollon/korjauksen aikana.

Vuosina 1998–2006 kpl vuosittain

1. kuormaimen kaatuminen 324 (36 vuodessa)
2. kuormaimen lähes kaatuminen 226 (25 vuodessa)
3. kuormaimen vaarallinen perän nousu 531 (59 vuodessa)
4. perän nousu + pään lyönti 59 (7/v)
5. kuormaimen vaarallinen keulan nousu 88 (10/v)
6. erilaiset kolhut/puristumiset 187 (21/v)
7. törmäys esteeseen 88 (10/v)
8. törmäys eläimeen 39 (4/v)
9. lapsi vaarassa 59 (7/v)
10. muu sivullinen vaarassa 29 (3/v)
11. työlaitteen irtoaminen 29 (3/v)
12. törmäys maitoputkiin 29 (3/v)
13. tulipalo kuormaimessa 20 (2/v)

Myös kuolemantapauksia on pienkuormaintyöskentelyn yhteydessä sattunut. Suomessakin on jo sattunut pienkuormaimia käytettäessä useita kuolemaan johtaneita tapaturmia. Nämä olisivat olleet vältettävissä oikealla turvavarustuksella, kulkuväylien riskikohteiden tunnistamisella sekä turvallisilla työtavoilla ja käytännöillä.

Turvallisuus lähtee käyttäjästä
Pienkuormaimet ovat vielä sen verran uusi asia, että turvalliset työskentelytavat eivät ole ehtineet vakiintua. Syynä on tiedon ja opastavan materiaalin hajanaisuus tai puute sekä asenteet ja vääränlainen ammattiylpeys; ”olen tehnyt konehommia 30 vuotta ja ikinä ei mitään ole sattunut”.
Suurimmat vaarat pienkuormaimilla työskenneltäessä ovat koneen kaatuminen liian
suuren taakan, käännöksen tai alustan korkeuserojen/pettämisen takia ja perän yllättävä
nousu raskaan taakan kanssa. Tapaturmia aiheuttavat myös nostetun taakan tai lukitsemattoman työkoneen putoaminen kuljettajan päälle tai ajettaessa kuormaimen eteen ja sivullisen läsnäolo koneen työskentelyalueella.
Pienkuormainten raideleveydet ovat melko kapeita, joten ne saa kaatumaan melko helposti raskaan taakan kanssa käännettäessä, ajettaessa luiskissa, pyörän pudotessa suurempaan monttuun tai ojan/kaivannon reunan pettäessä. Kaatumisia sattuukin valitettavan paljon ja usein niistä selvitään säikähdyksellä, mutta valitettavasti ei aina. Kuormaimen kaatumisista lähes puolet (46 %) sattuu runko-ohjattaville, vaikka niiden osuus kokonaiskuormainkannasta on vain runsas neljännes (29 %). Korkeampi painopiste ja taakan kuljetus käännöksissä voivat olla syitä tähän. Painopistettä voi madaltaa ja samalla koneen vakautta parantaa käyttämällä takapainoja ja/tai täyttämällä renkaat suolavedellä. Kiertyvä runkonivel olisi tarpeellinen ylitettäessä epätasaisuuksia ja ajettaessa kynnysten yli vinottain, jotta vakaus säilyy. Silloin kuorman kanssa saattaa tulla ongelmia, kun raskas peräpää ei olekaan ”vastapainona” pitämässä konetta vakaana. Monesti kaatumisten taustalla on liian suuri tilannenopeus. Ensimmäisen kuormaimen hankkineiden kannattaa opetella sen käyttö korostetun rauhallisesti ja kokemuksen myötä sitten nostaa työskentelynopeutta. Kokemuksen karttuessa ja työn tultua rutiininomaiseksi ei kannata kuitenkaan ryhtyä ottamaan turhia riskejä, vaikka itsestä tuntuukin, että koneen hallitsee. Maltti ja harkinta ovat tärkeimmät takeet turvalliselle työskentelylle. Turvakaari tai -ohjaamo yhdessä turvavyön käytön kanssa estäisi suurimman osan alle jäämisistä koneen kaatuessa. Turvavyön käyttö on aiheellista. Törmäyksissä, esimerkiksi lumikauhan ottaessa yllättäen kiinni johonkin kiinteään, turvavyö estää lentämästä päin ohjaamon etureunaa. Samoin koneen kaatuessa vyö pitää kuljettajan kiinni penkissä. Ilman turvakaarta tai -kehikkoa turvavyön käyttäminen on kuitenkin kiellettyä. Kaatumistilanteessa pysyt kyllä kyydissä, mutta jäät varmasti alle.

Pienkuormain on pienkuormain!
Kynnykset, lattian tasoerot ja esimerkiksi kulkuväylillä olevat kasat saavat helposti taakkaa kuljettavan kuormaimen perän pomppaamaan ilmaan, jolloin kuljettaja on vaarassa. Samoin voi käydä raskasta taakkaa kuljettavan kuormaimen vauhdin hidastuessa nopeasti. Perän noustessa kuljettajan pää voi kohota reilusti yli kahden metrin korkeuteen. Liukuohjattavien
istuinkorkeudet ovat 90–100 cm ja runko-ohjattavien 100–125 cm, joten pää on jo valmiiksi noin kahden metrin korkeudella. Raskaita taakkoja pitää aina kuljettaa mahdollisimman alhaalla, jotta perä ei pääse yhtäkkiä pomppaamaan ylös. Takaa eteenpäin kaartuva turvakaari suojaa kattokosketuksilta ja litistymisiltä oven yläkarmin ja koneen väliin, mutta sekään ei suojaa törmäyksiltä putkistoihin. Neljä- tai kolmipilarinen turvakehikko suojaa hyvin kaikissa tällaisissa tilanteissa. Raskaitten taakkojen kanssa ajettaessa ”mäkeä” ylös tai alas kannattaa edetä keula ylämäen suuntaan, jolloin perä ei pääse niin helposti nousemaan. Kannattaa muistaa, että perä tulee myös vauhdilla alas, kun taakkaa vaistomaisesti lasketaan, jolloin selkä voi joutua koville. Ilman työkonetta etuperin ramppia tai ajosiltaa ylös ajettaessa taas täytyy muistaa, että keula on silloin erittäin kevyt ja pomppaa herkästi ilmaan esimerkiksi kynnyksen kohdalla. Alaspäin takaperin mentäessä taas äkillinen pysähdys kaataa kuormaimen herkästi taaksepäin. Taakkojen nostot on aina tehtävä kuormaimen ollessa suorassa. Kuormaimella ei myöskään saa koskaan ottaa liian suurta taakkaa ylhäältä, esimerkiksi perävaunun lavalta, hyllyltä tai paalipinosta, koska silloin kaatumisvaara on erittäin suuri. Varsinkin, jos kuormaus tehdään vielä koneen ollessa vinossa nostokohteeseen nähden, jolloin sen paino suuntautuu sivuun koneen keskilinjasta. Raskasta taakkaa ei koskaan pidä nostaa runko-ohjattavan kuormaimen ollessa linkussa. Perän vakautta raskaita taakkoja siirreltäessä voidaan parantaa käyttämällä lisäpainoja takana. Yksi keino lisätä koneen perän vakautta on täyttää takarenkaat suolavedellä. Täytyy kuitenkin muistaa, että pienkuormaimen suorituskyky ei ole lähellekään keskiverto traktorin luokkaa. Suurempaa suorituskykyä vaativat tehtävät onkin syytä suosiolla tehdä traktorilla jo turvallisuuden takia. Pienkuormaimissakin on muistettava huolehtia ohjaamoon nousukohtien pitävyydestä ja puhtaudesta, jotta jalka ei lipeä. Jonkin verran sattuu pieniä kolhuja ja kaatumisten aiheuttamia vammoja, kun nousukohdan pitoalue on kulunut sileälle raudalle. Pitotarrat kannattaakin uusia niiden mennessä huonoksi.

Pienkuormain ja sivulliset
Pienkuormainten liikkeet ovat nopeita etenkin tottumattomilla, joten sivullisten on syytä pysyä riittävän kaukana koneesta. Etenkin liukuohjattavien kuormainten liikkeet voivat olla äkkinäisiä ja yllättäviä sivullisille. Muutenkaan kuormaimen työskentelyalueella ei kannata oleskella, etenkään lasten. Asia on syytä tehdä selväksi lapsille. Ohjeista huolimatta lapset saattavat kuitenkin ilmestyä yhtäkkiä koneen eteen tai taakse, joten tarkkana pitää aina olla. Ylös nostettu puomi haittaa jonkin verran näkyvyyttä eteenpäin, mikä on syytä ottaa huomioon vauhdissa ja ympäristön tarkempana
tarkkailuna. Jos työhön osallistuu useampia henkilöitä, sopikaa käsimerkit, joilla viestitään toisille koneen ollessa käynnissä. Näin helpotetaan tarkkuutta vaativissa töissä työn onnistumista ja parannetaan työturvallisuutta. Äänimerkillä ja valojen vilkuttamisella voi kiinnittää lähellä olevien huomion, jotta nämä tietävät varoa kuormainta. Kuormaimella ei saa ikinä kuljettaa tai nostaa muita henkilöitä tai käyttää kuormaimen ylösnostettua työlaitetta työskentelytelineenä.

Kuorma kannattaa pysäköidä tasaiselle alustalle, kytkeä käsijarru päälle ja laskea työkone aina alas. Jos työkone jätetään ylös, voivat sivulliset, myös kuljettaja itse, kolhia itseään siihen. Pahimmassa tapauksessa rehupiikit osuvat silmään tai lapsi laskee leikkiessään puomin sormillensa tai toisen lapsen päälle. Myös virta-avain tai päävirtakytkin kannattaa ottaa pois koneesta kun työskentely sillä lopetetaan, jotta varsinkaan lapset eivät pääse käyttämään sitä luvatta. Käynnissä olevaa konetta ei saa jättää valvomatta. Kuljetuksen aikana on huolehdittava kuormaimen oikeaoppisesta sidonnasta perävaunuun, jotta sivullisille tielläliikkujille ei aiheudu vaaraa.

Paloturvallisuus
Pienkuormaimia säilytetään talvella yleensä lämpimässä tilassa (78 % pienkuormaintiloista). Silloin käyttöönotto on vaivatonta niin tuotantorakennuksen sisällä tehtäviin kuin pieniin tuotantorakennuksen ulkopuolella tehtäviin töihinkin, joihin muuten tarvittaisiin traktoria.
Pienkuormaimesta alkanut tulipalo on jo tuhonnut useita tuotantorakennuksia kokonaan, joten kuormainten paloturvallisuuteen on syytä suhtautua vakavasti. Kuormaimen syttymisriskiä voidaan pienentää käyttämällä koneessa olevaa päävirtakytkintä, jos sellainen varustukseen kuuluu. Oikosulku esimerkiksi yöllä, koneen ollessa sisällä tuotantorakennuksessa voi johtaa tuhoisiin seurauksiin. Syttymisriskiä voidaan pienentää myös muilla keinoilla. Moottoritila kannattaa pitää puhtaana sinne kertyvästä pölystä, oljista ja rehunkappaleista. Kuuman pakosarjan päälle kertynyt lika on hyvää sytykettä. Samoin kannattaa tarkistaa, ettei mikään hankaa akunnapoihin. Hiertynyt
hydrauliletku on joissakin malleissa tulipaloja jo aiheuttanut. Tällaisissa tapauksissa edes päävirtakytkin ei estä oikosulkua. Myös tankkauksessa kannattaa olla tarkkana ja se onkin hyvä tehdä aina rakennusten ulkopuolella. Kuormain kannattaa tankata aina käytön jälkeen, jotta kondensiovettä ei ala kertymään polttoainesäiliöön. Bensiinimoottorilla varustetuissa kuormaimissa tankkaus kannattaa tehdä vasta koneen hieman jäähdyttyä. Monessa mallissa pakoputki on lähellä tankkausaukkoa ja bensan loiskahtaminen kuumalle pakoputkelle aiheuttaa vaaratilanteen.
Jos kuormainta lainataan vaikka naapurille, on huolehdittava riittävästä opastuksesta. Kuormainten lainaaminen ei tosin ole kovin yleistä, sillä vain noin 7 prosenttia pienkuormaintiloista tekee sitä. Valitettavan usein pienet lapset päästetään käyttämään pienkuormainta. Kyselyaineistoon perustuvan arvion mukaan lähes 250 alle 15-vuotiasta lasta käyttää pienkuormaimia. Monelle alle 15-vuotiaalle pienkuormain on kuitenkin jännittävä lelu eikä vakavasti otettava työkone. Etenkään alle 10-vuotiaita ei pitäisi ikinä päästää käyttämään kuormainta ja 10–15-vuotiaitakin vain valvotusti aikuisen opastuksella. Näin säästyttäisiin monelta tapaturmalta.
Kuormainten käyttäjille tehdyn kyselyn mukaan vain vajaa puolet on perehtynyt käyttöohjekirjaan ennen kuormaimen käyttöä. Tietoa pienkuormaintyöskentelyyn liittyvistä riskeistä on käyttöohjekirjasta lukenut jossain vaiheessa noin 60 % kuormaimen pääkäyttäjistä. Ammattilehdistä tietoa on saanut noin 40 % ja kuormaimen myyjältä vain noin 20 % pääkäyttäjistä. Käyttöohjekirjan lähettäminen kuormaimen ostajalle hyvissä ajoin ennen itse kuormaimen saapumista tilalle voisi parantaa pienkuormaintyöskentelyn turvallisuutta. Silloin ostajalla olisi aikaa ja enemmän motivaatiotakin käydä kirja läpi. Kuormaimen saapuessa tilalle sitä halutaan heti päästä kokeilemaan ja käyttämään, ja silloin käyttöohjekirja turvallisuustietoineen voi jäädä helposti avaamattomana piirongin laatikkoon.
Käyttäjistä 30–40 % on sitä mieltä, että heidän saamansa opastus/koulutus tai saamansa/löytämänsä tieto pienkuormaimen turvallisesta käytöstä on jossain määrin riittämätöntä tai sitä ei ole annettu/saatu ollenkaan. Lisäksi 10–20 % on sitä mieltä, että opastus, koulutus tai saatu/löydetty tieto ei ole täysin vastannut käytäntöä.

Terveysvaikutukset

Melu
Pienkuormainten käytössä on mitattu haitallisen suuria melutasoja, jotka toistuvina ilman kuulonsuojausta voivat heikentää työntekijän kuuloa. Kuulovaurioriski kasvaa
voimakkaasti yli 85 dB(A):n melussa, mutta herkimmille yksilöille voi kuulovaurio
kehittyä jo 80 dB(A):n melutasolla. Kyselyn perusteella vain 2/3 kuulosuojaimia käyttävistä käyttää niitä koko työskentelyn ajan, mikä on edellytys tehokkaalle kuulonsuojaukselle. Neljäsosa kuulonsuojainten käyttäjistä taas käyttää niitä korkeintaan puolet pienkuormaimella työskentelyajasta. Usein kuormaimen läheisyydessä tekee töitä samanaikaisesti myös muita henkilöitä, jotka altistuvat kuormaimen melulle. Kuitenkin vain noin joka kymmenes heistä
käyttää kuulonsuojaimia.
Vaikka runko-ohjattavien pienkuormainten yhteydessä tehdyissä mittauksissa oli koneiden välillä selviä eroja työnaikaisissa mitatuissa melutasoissa, kuulonsuojauksen kannalta näillä eroilla ei ole käytännön merkitystä. Kaikkien pienkuormainten käytössä kuulonsuojainten käyttö on perusteltua, sillä melutaso nousee yli 80 dB(A):n kaikilla koneilla kaikissa tutkituissa töissä.

Tärinä
Pienkuormaintyöskentelyssä altistutaan koko kehon tärinälle joka liikesuuntaan. Eteen-taaksesuuntainen tärinä ovat pystysuuntaista tärinää voimakkaampaa. Tärinä voi epätasaisilla alustoilla ja kuorman kanssa olla melko suurta ja jokapäiväisessä työssä se alkaa pikku hiljaa koetella myös muuta kuin hermoja. Koko kehon tärinä voi aiheuttaa selkäoireita. Noin 15–20 prosenttia pienkuormainten käyttäjistä kokee selän väsymistä tai kipua pienkuormaintyöskentelyn aikana. Kannattaa vakavasti harkita jousitetun/vaimennetun istuimen hankintaa jo ostopäätöstä tehtäessä, jos sellainen ei kuormaimen vakiovarustukseen kuulu. Myös myyjien tulisi sitä aktiivisesti tarjota. Tällä hetkellä noin puolet maatiloilla olevista pienkuormaimista on varustettu jousitetulla istuimella. Tärinää vaimentava istuin täytyisi olla vakiovarusteena kaikissa uusissa pienkuormaimissa. Valmistajien tulisi myös kiinnittää huomiota istuinten säädettävyyteen erilaisille käyttäjille. Pienkuormain- ja istuinvalmistajien tulisi lisäksi edelleen kehittää tärinänvaimentimia toimimaan erityisesti sivusuuntaisessa ja eteen-taaksesuuntaisessa heilunnassa.
Liukuohjattavien kuormainten käyttäjät kokevat selvästi runko-ohjattavien kuormainten käyttäjiä enemmän sormien väsymistä tai kipua, mikä todennäköisesti johtuu ohjaustavan erilaisuudesta.

Lihasjännitys
Kuormain- että työkohtaiset erot lihasjännityksissä ovat pieniä. Jännitystasot olivat lisäksi varsin alhaisia eikä lihastyö sisällä merkittäviä staattisia vaiheita missään tutkituissa töissä; lihastyö on muodoltaan pääosin dynaamista. Kuormituksen symmetrisyyden suhteen pienkuormaimen käyttö
kuormitti suhteellisen tasaisesti vasenta ja oikeaa puolta; poikkeuksena trukkilavojen siirrossa vasen puoli kuormittui hieman oikeaa puolta enemmän. Kuormitustasot ovat kuitenkin suurimmillaankin vain luokkaa 35 % vakiointitestin (staattinen 4,5 kg:n taakan kannattelutesti) arvosta. Epäkäslihaksen tekemä lihastyö pienkuormaimen käytössä on keskimäärin kevyttä.

Huolto, korjaus ja tuotekehitys
Kuormainten teknisessä laadussa ja toteutuksessa sekä huolto- ja korjausystävällisyydessä tuntuu käyttäjien mukaan olevan toivomisen varaa. Pienkuormaimen hankkineista 67 % ilmoittaa tekevänsä kuormaimella silloin tällöin töitä, vaikka se ei olisikaan täysin kunnossa. Huollon ja korjauksen helppouteen on valmistajien kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, jotta niiden laiminlyönti – vaikkakin lyhytaikainen – ei vaaranna kuljettajan, sivullisten tai eläinten turvallisuutta ja terveyttä. Käyttäjien on kuitenkin samassa yhteydessä muistettava, että huoltamalla kuormain säännöllisesti ja ajallaan on mahdollista vähentää huomattavasti ilmeneviä vikoja. Kuormaimen mukana tulevassa käyttö- ja huolto-ohjekirjassa on annettu yleensä hyvät ohjeet huoltotöiden suorittamiselle.

JOHTOPÄÄTÖKSET

Pienkuormaimia on maatiloilla 2.500 kpl ja määrä on kasvaa koko ajan. Ne alkoivat yleistyä 1990-luvun loppupuolella ja turvallisuuskulttuuri niiden käytössä ei ole vielä ehtinyt muotoutua.
Vaikka rekisteröityjä tapaturmia pienkuormaintyöskentelyn yhteydessä ei vielä lukumääräisesti satukaan kovin paljon, on kehityssuunta huono. Lisäksi edellytykset lukujen huomattavalle huononemiselle ovat hyvin potentiaaliset. Lieviä tapaturmia, jotka eivät vaadi ulkopuolista hoitoa ja läheltä piti tapauksia, sattuu vuosittain aivan liian paljon. Monesti vakavalta tapaturmalta vältytään pelkästään hyvällä onnella. Hyväkään onni ei kuitenkaan kestä ikuisesti. Pienkuormainten käyttäjät tulisikin saada tietoisiksi pienkuormaintyöskentelyyn liittyvistä vaaratekijöistä, jolloin heillä olisi mahdollisuus tarkastella niitä kriittisesti omasta näkökulmastaan. Kuormainten valmistajien ja/tai myyntiorganisaatioiden tulisi aktiivisemmin tarjota käyttökoulutusta/-opastusta kuormaimen käyttöön. Kuormaimen ilmestyessä pihaan ostajalla ei ensimmäisenä ole mielessä ohjekirjan lukeminen, vaan kokeileminen käytännössä. Tällöin ohjekirja voi osalta jäädä lukematta kokonaan. Pienkuormaimen moottorin käydessä pakokaasun pienhiukkasia muodostuu suuria määriä. Ne saattavat vuosien ajan jatkuessaan muodostaa merkittävän terveysriskin sydän- ja verisuonitaudeille tai hengityselinsairauksille. Pienkuormaimen kuljettajan on suositeltavaa käyttää hengityksensuojainta (P3-luokan hiukkassuodatin). Rauhallinen, alhaisilla moottorin kierroksilla tapahtuva, työskentely vähentänee pakokaasujen pienhiukkaspäästöjä. Pienkuormain on meluisa työväline. Kuljettajan altistuminen melulle ylittää sisätiloissa työskenneltäessä lähes aina riskirajana pidetyn 85 dB(A). Lisäksi ajoon sisältyy yleensä lukuisia voimakkaita melupiikkejä, jopa yli 120 dB. Asianmukaisten kuulonsuojainten käyttö koko pienkuormaimella työskentelyn ajan on tarpeen melun terveysvaikutusten, kuulon aleneman ja erilaisten stressioireiden, vähentämiseksi.
Oikeaoppisessa käytössä pienkuormain on korvaamaton apu töissä, jotka on ennen tehty käsivoimin.
 

Maasturisti

Ylläpito
7.9.2008
3 005
23
38
Espoo
Erittäin hyvä referaati. Pitää vielä lukea lähde paremmin. Yksi kohta kirveli silmää eli " Suomessakin on jo sattunut pienkuormaimia käytettäessä useita kuolemaan johtaneita tapaturmia." Olen seuraillut eri tiedotusvälineistä aktiivisesti vuodesta 2004 saakka uutisointia aiheesta ja silmiin on sattunut 2 tapausta joissa pappia on tarvittu "avant - tyyppisellä kuormaimella ja 2 muuta jotka ovat sattuneet bobcat-tyyppisellä kuormaimella. Avant-tyyppisille yhteistä oli se että kummassakaan ei ollut turvakaarta ja molemmissa olisi todennäköisesti ollut kaaresta apua. Samoin toisessa bobcat onnettomuudessa kaareton laite meni luitöissä katolleen.

Lapset ja kone on vaarallinen yhdistelmä. Muistan omasta lapsuudestani, kun pääsin n. 7-vuotiaana naapurin valmet 361 traktoria siirtelemään heinätöissä. Kun näin saman pelin pellolla myöhemmin ilman valvontaa, kapusin penkille muistelemaan urotöitä. Avain oli paikoillaan ja käänsin siitä. Vaihde oli silmässä ja en enää muistanut miten liikkeelle lähtenyt traktori pysäytetään. Sain vehkeen sammutettua vain metrien päässä isosta ojasta ja pakenin paikalta. Ilmeisesti samaasa hengessä kävi se toinen avant onnettomuus jossa n. 8 vuotias ajomies kaatoi kaarettoman linkun penkan reunalta. Joka tapauksessa kaikki onnettomuudet ovat liikaa ja mielessä kannattaa pitää pari juttua:

- lapset, eläimet ja muut vähemmällä ymmärryksellä varustetut kannattaa pitää erillään koneesta
- maastoon pitää tutustua ennen ajoa
- apumiehet ja satunnaiskuskit pitää vakuuttaa siitä että kyseessä ei ole lelu koosta huolimatta ja korostaa varoetäisyyttä (etenkin kaivurin kanssa)
 

Avantgardisti

Jäsen
Keskustelun aloittaja
7.3.2010
58
0
6
Näin tuossa raportissa todellakin kerrotaan: "Suomessakin on jo sattunut pienkuormaimia käytettäessä useita kuolemaan johtaneita tapaturmia, joista ainakin kaksi maatiloilla (Karttunen 2005, Helsingin Sanomat 2006)."

Tarkempaa erittelyä tapaturmaisista kuolemista pienkuormaajia käytettäessä ei artkkelissa ollut - lähteet on kuitenkin ilmoitettu. Nyt kuitenkin kyse on bobcateista, avanteista ja kaikista muista pienkuormaajista, joista osa on ollut markkinoilla jo tosi pitkään, joten välttämättä kuolemantapauksia on ollut. Niitähän sattuu valitettavasti kaikilla moottoreilla varustetuilla välineillä; lumikelkat, ruohonleikkurit, jne.
Se ei ole ihme, sillä suomalaisuuteen kuuluu poikkeuksellisen suuri riskinottokyky ja turvavälineiden vähättely. Minullakin on edelleen paljon parannettavaa Avantin käytössä ja pohdin parhaillaan erilaisia turvallisuutta lisääviä välineitä ja erityisesti asenteitani.

Nyt olisi kiva saada tänne Avantinsa kaataneiden kertomuksia, miten, missä, milloin, mitä tapahtui, miten kaatumisen olisi voinut välttää, oliko turvavyö kiinni, entä kypärä päässä (millainen, jos oli)? Otettaisiinko projektiksi "Turvallinen työskentely Avantilla"!
 

Maasturisti

Ylläpito
7.9.2008
3 005
23
38
Espoo
Juu, en minä lähteitä sinällään arvostellut, mutta lähinnä määrän kuvausta. mönkijöillä sattuu ja tapahtuu vuositasolla saman verran kuin pienkuormaajilla koko vertailujaksolla.

Maastokatselmus ja vauhti ovat kokemuksen mukaan merkittävimmät asiat joihin pitää kiinnittää huomiota. Sen oman kaatoni tein pimeässä ajamalla kaivuri ylhäällä kannon juurta pitkin yli kriittisen pisteen. Turvavyötä tuli käytettyä sen jälkeen. Kopillisessa mallissa olen jälleen rötväillyt. Käytän kypärää ajellessani vehjettä lavalle ja takaisin. Metrin pudotus on kuitenkin aika kova, jos onni kääntyy joku päivä.
 

Avantgardisti

Jäsen
Keskustelun aloittaja
7.3.2010
58
0
6
Juuri noin! Erilaiset moottorilla varustetut laitteet ovat itse asiassa hengenvaarallisia ja kaikkia onnettomuuksia ei koskaan pystytä estämään. Ymmärsin tuon artikkelin fataalien onnettomuuksien käsittävän kaikki pienkuormaajat kautta aikojen, joten ilmaus "useita" on varmaan kohdallaan. Toisaalta Avantit 10-15 km/t huippunopeuden omaavina lienevät kaikista "pienistä moottoroiduista laitteista" sieltä turvallisimmasta päästä. Traktorimönkijän koeajaneena pidän niitä huomattavasti vaarallisempina - ja sitähän sinunkin tilastosi osoittaa. Totta kai tavoite pitää olla NOLLA - ja varmaan aika lähelle sitä päästään hyvällä koulutuksella, ohjeistuksella, turvavälineillä (vyö, kypärä, sammutin, jne) ja ennen kaikkea huolellisella ajotavalla.

Tutkijat ovat tehneet hyvää työtä, mutta raportti mielestäni ansaitsi tulla lyhennetyksi, jotta mahdollisimman moni jaksaisi sen lukaista.
 

Maasturisti

Ylläpito
7.9.2008
3 005
23
38
Espoo
Löysin tilaston mönkijöistä v. 2007, jolloin niiden kanssa oli käynyt oikein huonosti seitsemän kertaa. Siis yhden vuoden aikana. Tietenkään näitä kahta peliä ei voi suoraan verrata, mutta monasti mönkijän ja avantin hankintaa perustellaan samoin sanankääntein.

http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/pages/76C560096657CD04C2257473003F59A4/$file/M%C3%B6nkij%C3%A4onnettomuudet+2007+PDF.pdf

Viestiketjun alkuperäisessä lähteessä, eli siinä pienkuormaajien onnettomuusraportissa oli muuten mielenkiintoinen taulukko, eli pienkuormaajien määrän kasvu, joka on jatkunut edelleen hyvin jyrkkänä ylöspäin. Tämä selittää osaltaan käytettyjen hinnan muodostusta, koskapa näyttää siltä että markkinat eivät ole ollenkaan kyllästyneet.
 

Maasturisti

Ylläpito
7.9.2008
3 005
23
38
Espoo
Pari muuta kopiota

http://www.tsr.fi/tsarchive/files/TietokantaTutkittu/2006/106080Loppuraportti.pdf


http://www.infrary.fi/files/3305_Pientalon_maarakennustyot.pdf
 

STEFFE

Lumimies
12.1.2012
4 509
338
108
Bobäck
Pakko osallistua!

1. kuormaimen kaatuminen 324 (36 vuodessa) Ei toistaiseksi
2. kuormaimen lähes kaatuminen 226 (25 vuodessa) Toistaiseksi ehkä 3-5 krt vuodessa
3. kuormaimen vaarallinen perän nousu 531 (59 vuodessa) Lähes viikottain!
4. perän nousu + pään lyönti 59 (7/v) vähintään 3-5 krt vuodessa
5. kuormaimen vaarallinen keulan nousu 88 (10/v) 1-3 krt vuodessa
6. erilaiset kolhut/puristumiset 187 (21/v) Ei toistaiseksi
7. törmäys esteeseen 88 (10/v) 1-3 krt vuodessa
8. törmäys eläimeen 39 (4/v) Ei toistaiseksi
9. lapsi vaarassa 59 (7/v) 1-3 krt vuodessa
10. muu sivullinen vaarassa 29 (3/v) Ei toistaiseksi
11. työlaitteen irtoaminen 29 (3/v) Ei toistaiseksi
12. törmäys maitoputkiin 29 (3/v) Ei toistaiseksi
13. tulipalo kuormaimessa 20 (2/v) Ei toistaiseksi

Osa noistahan selittyy sillä ettei mulla ole navetta...

Mutta ajokorttia olis aika paljon isompaan ja nyt jo tapahtuu...

Onneksi on hirvivakuutus jos vaikka törmäisi.... Pitää kyllä olla jo valmiiksi kadettu jotta osuisi...
 

Peter

Jäsen
20.11.2011
181
0
16
Espoo
Minusta yllättävän vähän onnettomuuksia suhteellisesti. Jos miettii miten paljon selkävikoja ym. raskaan työn aiheuttamia vakavia sairauksia nämä pienkoneet poistavat niin vaaka on kyllä aika positiivinen.

Itse pitää myöntää että kiitos tämän Foorumin opin jo alussa ottamaan hyvin rauhallisesti - ja kaikki hyvät vinkit kuorman alhaalla pitämisestä ja maaston tasaisuus ym. ym ovat olleet todella hyviä. Takana 300tuntia ja vuosi - ei mitään ongelmia - vaikka joskus ollut paikoissa missä kuski pelkääkin.
 

Maasturisti

Ylläpito
7.9.2008
3 005
23
38
Espoo
Toi oli maatalouteen suunnattu kysely ja siellä jo sattui ja tapahtui oletettavasti *oman väen piirissä. Perehdyttäminen on tärkeää kun tekee keikkapaikalla töitä etenkin semmoisten henkilöiden kanssa jotka eivät ole tottuneet konetyöhön. Apuhenkilöt kun tuppaavat tulemaan koneeseen kiinni.
 

Maasturisti

Ylläpito
7.9.2008
3 005
23
38
Espoo
1. kuormaimen kaatuminen 324 (36 vuodessa) 1 kertaa
2. kuormaimen lähes kaatuminen 226 (25 vuodessa) Toistaiseksi ehkä 3-5 krt vuodessa
3. kuormaimen vaarallinen perän nousu 531 (59 vuodessa) Lähes viikottain!
4. perän nousu + pään lyönti 59 (7/v) vähintään 3-5 krt vuodessa
5. kuormaimen vaarallinen keulan nousu 88 (10/v) 1-3 krt vuodessa
6. erilaiset kolhut/puristumiset 187 (21/v) Ei toistaiseksi
7. törmäys esteeseen 88 (10/v) 10krt vuodessa (lumitöissä)
8. törmäys eläimeen 39 (4/v) Ei toistaiseksi
9. lapsi vaarassa 59 (7/v) 1-3 krt vuodessa
10. muu sivullinen vaarassa 29 (3/v) Ei toistaiseksi
11. työlaitteen irtoaminen 29 (3/v) 3-5 krt vuodessa (ei muista laittaa alakiinnikkeitä, kun on *kova kiire)
12. törmäys maitoputkiin 29 (3/v) Ei toistaiseksi
13. tulipalo kuormaimessa 20 (2/v) Ei toistaiseksi[/b
 

Sekatyömies

Jäsen
11.5.2010
1 126
0
36
Kyllä muiden sattumuksista ja ohjeista kannattaa ottaa oppia, pääsee itse turvallisempaan työskentelytapaan nopeammin.

Itse olen erottanut koneen työalueen oransseilla kartiolla, kun olen kaupunkialueilla touhunnut ja apuhenkilöitä saa olla vain yksi. Hänen kanssaan sovitaan mitä tehdään ja yhden ihmisen liikkeet ehtii havaitsemaan konetta ajaessaan.

Tienhoitokuntien tie hommat ovat pahoja turvallisuus mielessä. Tietä ei voi sulkea ja liikkujia on niin monenlaisia, silmät pitäisi olla selässäkin.
Varovainen yritän olla ja katsoa peiliin usein. Koneessa olevat vilkkuvalot auttavat paljon, ne kulkijat huomaavat ja jättävät paremmin turvaetäisyyttä.
 

Maasturisti

Ylläpito
7.9.2008
3 005
23
38
Espoo
Tieturva 1 kurssi on hyväksi yleisellä tiellä tapahtuvan työskentelyn turvaksi. Siellä korostetaaan erilaisten ennakkovaroitusten ja liikenteen hidastamisen merkitystä.

Edit: näyttäisi olevan puoli pakollinen julkisilla teillä:


http://www.spek.fi/Suomeksi/Koulutus/Tieturvakoulutus/Tieturva-1
 

STEFFE

Lumimies
12.1.2012
4 509
338
108
Bobäck
Kursseilla on aina mukavaa käydä.

Tuohon uuteen masinasn otin juuri sen takia peruutus summerin. Kun se piippaa niin on syytä juosta....
 
Keskustelun aloittaja Samankaltaiset keskustelut Foorumi Vastaukset Päivä
L Turvakaareton Avant - vakuutusasiat onnettomuustilanteessa Työturvallisuus 16
J Kaatunut Avant Työturvallisuus 4
Leppis Työskentelyn turvallisuus Työturvallisuus 1

Samankaltaiset keskustelut