Avant-kaivurina vastaan "oikeat" minikaivurit ? | AvantClub - Keskustelupalsta

alavilla

Jäsen
Keskustelun aloittaja
24.10.2009
113
1
18
Hei,

Olen ainakin toistaiseksi Avantiton avantisti, mutta olen harkitsemassa sen hankkimista. Todennäköisimmin kyseeseen tulisi uusi 420 tai käytettynä 520 tai 528. Käyttölaitteina tulisi olemaan pääosin sorakauha, vinssi sekä mahdollisesti lumilinko ja mainittu kaivuri, joka olisi joko 220- tai 210-malli. 210 taitaa olla ainoa 420:lle sopiva malli ainakin esitteen mukaan.

Kaivuuta olisi tarkoitus harrastaa "n. 50 ha mökkitontilla" ojien teossa, kivien nostossa rantavedestä ja mahdollisesti viemäriputken kanavan teossa imeytyskentälle. Mitään kantojen kaivelua metsästä tuskin tuolla tehdään.


Onko kellään käyttökokemusta Avantin 210-, 220- tai 250-kaivureista ja "oikeista" minikaivureista, joiden työpaino on vaikka enintään 3000 kg.

Kuinka hyvin Avantit pystyvät kaivamaan ja nostamaan soraa/kiviä verrattuna pieniin telakaivureihin.
- pienimmistä tällaisista koneista on esimerkkinä vaikka Hitachin ZX 10U-2 tai XZ 17U-2, joiden työpainot ovat noin 1100 ja 1850 kg
- entä miten Avant pärjäisi hieman isompien kanssa, eli luokassa 2500-3000 kg olevat kaivurit?

Hitachin sivuilta löytyy seuraavia arvoja koneiden esitteistä:
- nostokyky maantasossa kauhan akselin maksimietäisyydellä ohjaamon (ylärungon) pyörähdysakselista, kun puskulevy on maassa
XZ10U: max.etäisyys 2,73 m, jolloin 350 kg eteen ja 130 kg sivulle (360 astetta ympäri)
XZ17U: max.etäisyys 3,20 m, jolloin 430 kg eteen ja 230 kg sivulle (360 astetta ympäri)
Hieman isommilla minikaivureilla max.etäisyydet ovat yleensä 4 - 5,5 m, jolloin nostokuormat ovat noin 300 - 500 kg eteen ja sivulle 200 - 300 kg

Linkit Hitachin sivuille:
ZAXIS10U
ZAXIS17U
ZAXIS27U (keskikoon mini)

Olen saanut Avantilta 220 ja 250 mallien ulottuvuuskaaviot ja kuvista katsottuna niiden maksimiulottuvuus suunnilleen maantasossa etupyörän akselilinjasta kauhan akselille on noin 3 ja 3,3 m.
Tämä ulottuvuus on eri asia kuin telakaivureilla, joilla se siis ilmoitetaan ohjaamon alla olevasta pyörähdyskeskipisteestä mitattuna. Kaivureiden ulottuvuus puskulevystä mitattuna on yleensä 1 - 1,5 metriä edellistä arvoa pienempi.
Toisaalta ainakin nettivideoissa tuntuvat ajelevan kaivureita aika huolettomasti veteen tai kuraan, jolloin vastaan tulee ennemmin ohjaamon lattian korkeus. Miten syvälle veteen olette Avantia vieneet (olettaen, että pohja on riittävän kova)?

Oikea kaivinkone on tietysti parempi siinä mielessä, että se pyörii ympäri, jolloin tavaran siirtely on kätevämpää kuin Avantilla, joka tässä mielessä vastaa enemmän traktorirunkoista kaivuri/kuormaajaa.
 
Hei alavilla

Teitpä haasteellisen kysymyksen - vaikea vastata ettei mollaa avanttilaisia

Minulla on muutaman vuoden kokemus alkaen vuodesta 2005 Avant'n kaivureista 150, 205 ja 220 sekä runsaan kuukauden kokeilu kylämme ammattikaivuuyrittäjän pikkuisesta kumitelaVolvosta (joka painaa runsaat 1,5 ton ja jossa tehoa 12 kW).
Ikävä todeta mutta Volvo pesee mennen tullen kaikki Avant kaivurit - kun kyseessä on kaivaminen tai maamassojen puskeminen. Luulisin, että vastaavan painoinen japanilainen tekee suurin piirtein samat talkoot.
Avant kaivurit kuuluvat pehmeään maaperään kuten tehtaan omat web-videot esittelevät. Puomin sivuttaiskääntö vaihtelee 130 ja 180 asteen välillä vielä siten, että malleissa 150 ja 205 kääntö hoituu yhdellä sylinterillä. Eli kulmanopeus muuttuu vastaavasti ja hallittavuus heikkenee äärikulmilla. Malli 220 on periaatteessa ideoitu fiksusti, jossa on saatu yhdellä sylinterillä vakio kulmanopeus - kiitos hammasketjuvälityksen. Valitettavast ainakin originaaliketju on reilusti alimitoitettu ja rantakivikossa satavarmasti ensimmäisen puolen tunnin jälkeen saat etsiskellä kettinginlenkkejä... Kokemukseni mukaan rantakivikkoon ja -kallioon on ihan turha edes kuvitella mennä näiden ylöjärveläisten kaivurien kanssa. Liukastutat vain koko Avantin mereen ja sitten alkaa ne kalliit spoolaustalkoot. Hiekkarannalla ehkä jos ei ole isompaa merenkäyntiä...

Olen nähnyt vain yhden kappaleen uutta kaivuria tyyppiä 210 eräällä valtuutetulla Avant korjaamolla. Se oli söpösti solmussa useammasta kohtaa joten voin vain todeta, että isoa konetta varten kaivurin tulisi olla malli 205 tai 220.

Muuten olen ajanut sorakauhan kanssa (levitetty hiekkaa uimarantaan) niin mallin 216, 528 kuin 630 mereen lähelle moottorin ilmanottoa/öljyn mittaikkua. Dieselmalleissa ei mitään hikkaa - sen sijaan 216 yski jonkin aikaa kunnes merivesi saatiin kuivattua sytytysjärjestelmästä. 216'ssa kun ilmajäähdytys pyrkii pärskyttämään vettä vähän joka puolelle. Kaikissa tapauksiisa koko kone on syytä huuhdella meriajelun jälkeen reilusti makealla vedellä ja kuivata paineilmalla - ja kunnon nivelien rasvaus ja kaapeliliitosten suojaöljyäminen päälle.

Raikkaita rantatalkoita - kaivaminen oikeilla kaivinkoneilla
JJ
 
Tervehdys kaikille kaivuristeille ja sellaisiksi aikoville.


Ensinnäkin toteaisin alkuperäiseen kysymykseen viitaten että kaikki onnistuu, kun ei katsota kelloa ja J.J.lle että Teillä siellä etelärannikolla lienee eri valmistajan maata, kuin meillä täällä länsipuolella. Elikkäs maaperänä savinen tontti ja humuspohjainen metsä sekä kaislapohjainen hiekkaranta toimivat hyvin.

Avant- kaivurin työtehoa rajoittaa ulottuvuus ja nosto- sekä irroituskapasitetti tässä järjestyksessä. Ulottuvuus tulee vastaan etenkin laajemman kuopan kaivuussa, jossa on tarvetta siirtää tilavuudeltaan kohtuullista massaa vaikkapa kaivamalla pintamaata rakennuspaikalta pois.

Kaivuusuunta "vanhaan maahan" voi käytännössä olla vain suoraan +/-15 astetta, sillä sivukaivuussa ei vastapaino piisaa ja kone alkaa mennä nurin. Tällöin pitää peruuttelutilana olla ylimääräistä tilaa vähintään koneen mitan verran ja kaivuu pitää kokonaisuudessaan suunnitella etukäteen niin että massat saa siirrettyä syntyneestä kuopasta kasalle niin ettei koko ajan tarvitse vaihtaa kaivurin ja maakauhan välillä. Samoin täyttö pitää suunnitella niin että vaikkapa tolpat ym esteet valetaan siinä järjestyksessä että koneella pääsee välissä temmeltämään. Olen myös koittanut kaivella niin että lastataan suoraan kärryyn ja viedään täysi kärry kerrallaan pois. Jos on tilaa touhuta niin suoralla siirrolla saa siistimpää jälkeä.

Koneen paino tekee kaivuusuoritukselle hyvää. Aiemmin käyttelin Avant PC 300 + 205 kaivuria, ja sen kanssa kone ei oikein pysynyt paikoillaan. (kok. massa n. 1100 kg) Nyt on peltikopillisen avantin punttina n. 120 kg painoja, jolloin viisari heilahtaa tykötarpeineen n. 1600 kg kohdalle ja kone alkaa pysymään paremmin paikoillaan.

Kapasiteetti tulee vastaan lähinnä isompien esineiden siirtelyssä. Maksimi nostokapasiteetti lienee jossakin 350 kg:n hujakoilla. Painavampiakin tavaroita saa liikkeelle, mutta tällöin mennään raahaamalla. Parhaaksi taktiikaksi olen havainnut että irroitetaan tavarat kaivurilla ja siirrot suoritetaan sitten nostopuomilla tai trukkipihdeillä, jotka itsessään painavat vähemmän ja sijoittuvat lähemmäksi maata, jolloin vakaus säilytetään. 220 kaivuri itsessään painaa jo päälle 300 kg, jolloin se pelkästään rajoittaa siirrossa kapasiteettia ja tekee koneesta kiikkerän siirrettävän, koska painopiste siirtyy ylemmäs. Ja ohjekirjassa taidetaan mainita ettei kaivuria saisi käyttää siirtoihin ollenkaan :9

Irroituksessa voima loppuu paksuun juureen, tälläin tulee kone siirtää niin että saa vivulla aikaan juuren katkeamisen. Tietysti tämä vaatii paljon tilaa jos irroittaa isoa kantoa. Maan suhteen ei ole ongelmia toistaiseksi tullut. Savinen maa on kuivana kova aloitusrasti, mutta kun hampailla on narskuttanut kolon, josta saa kiinni, alkaa tapahtua. Isompi ongelma on saada kauha tyhjäksi jos puolimärkä tavara sattuu muurautumaan kiinni kauhan pohjaan. Jään läpi yritin joskus kaivaa mutta huomasin erehtyneeni, massa ynnä muu loppui heti lähdössä. Olisi ehkä pitänyt aloittaa avannon tekemisellä...

Nelitoimikauha on erittäin hyvä peli kaivurin seurana. Loppusiivouksen tekee kätevästi samalla pelillä, kun kauhaa voi käyttää pihtinä, lanana ja massan siirtelijänä. Jos autiolle saarelle saisi vain yhden työlaitteen avantin lisäksi mukaan niin ottaisin sinne hammastetun 4-toimikauhan.

Hiekkarantaa kaivelin kaislikosta vapaaksi kohtuullisen määrän. Tässä yhteydessä yritin pitää koneen kuivana, mutta tupaasi se aina ajoittain kastumaan vähintään pohjalvelyä myöden. Tällöin pyörän laakerit piti vaihtaa ennen aikojaan. Kysessä oli tuolloin liukuohjattu ketjuvetoinen jossa laakereita ei oltu suojattu. Napamoottoreihin ei toivottavasti vesi pääse sisäänpäin, joten sen voinee ajaa syvemmälle. Ensimmäinen raja tulee vastaan Hydrauliikkasäiliön korkin huohottimen kanssa joka on suunnilleen renkaan yläreunan tasolla. Rasvattavia osia kannattaa kastelun jälkeen rasvata jotteivat tapit ruostu.

Rannassa huristellessa kannattaa tehdä vaikkapa kävellen suoritettavaa maaperätutkimusta, jottei kone lähde toispuoleisesti uppoamaan/kaatumaan vedessä. Tällöin saattaa olla hankalaa poistua etenkin ohjaamolla varustetusta koneesta. Veden pehmittämät maamassat käyttäytyvät aika petollisesti. Kerran meniasin tipahtaa alta pettävän penkan päältä koneen kera, mutta pikku voimistelulla taas selvittiin.
Ja kuten sanottu, kivien ja massojen irroitus kaivurilla, mahdollisesti raahaus rantaan purkupaikalle ja siirto erikseen pihdeillä tai muulla värkillä.

Kaapeliojien, autotallien ja muiden apurakennusten pohjustuksessa ja sekä puiden ja pensaiden istutuksessa ja irroittamisessa avantin kaivurit ovat parhaimmillaan. Raskain puuha jota olen tehnyt on vanhan kivijalan purkaminen ja siirto, jossa suurimmat kivet olivat neljänneskuution luokkaa. Laitan kuvia myöhemmin vakuudeksi.

Isoimman irroitetun kuusen kannon halkaisija on ollut n. 50 cm ja koivulla n. 40 cm.

Ja sitten siihen kysymykseen, eli ympäripyörivän riemuihin. Paria pyörivää konetta on tullut nopsasti kokeiltua, toinen oli kubotan oikea kaivuri, painoa en muista ehkäpä n. 3000 - 5000 kg eli reilusti yli painorajasi ja toinen olikin sitten 16 tn länkkäri. Kubotan suurin etu oli se että johtuen massasta, se kesti paremmin paikallaan. Samoin pyörintä mahdollistaa lastin purkamisen kauemmas työpisteestä, jolloin yhdellä koneen siirrolla saa enemmän aikaan, kun todellin kaivuusektori voi olla jopa reilusti yli 180 astetta. Pelkkään kaivamiseen tarkoitettu vehje voidaan tietenkin optimoida tekemään sitä pelkkää yhtä asiaa. Juuri tuo massan siirron helppous ja leveämpi sektori tekevät ne suurimmat pesäerot avantin tyyppiseen vehkeeseen, mutta sillä pikku volvolla taas on todella vaikeaa vaikkapa leikata nurmikkoa :)

Kaivurikokemusten perusteella kaipaisin seuraavia muutoksia 220/250 sarjaan: kääntö sylintereillä ketjun sijaan ja pikaliitin kauhoille. Ketjussa on katkeamisen lisäksi se vaiva että letkut pyrkivät menemään ketjun ja hammaskehän väliin erityisesti ääriasentojen välillä liikuttaessa. Kauhojen kiinnitys on tapeilla ja vaihto on aika työläs, ensin etsitään lekaa ja sitten rasvapurkkia, kaikkine työkötarpeineen aikaa menee varttista puoleen tuntiin ja se on paljon harrasterakentajan neljän tunnin "työpäivästä". Ja yksi vika on vielä, mutta siihen on vaikeampi vaikuttaa, Laite vie tallin lattialta irtonaisena lähes koneen verran tilaa.

Olen oivaltanut että nopeammin moni homma hoituisi oikealla koneella, mutta tällöin jäisi todennäköisesti rajummat jäljet ja menetettäisiin tekemisen ilo. Joutavanpäiväiset asiat häipyvät mielestä kun keskittyy keppien kanssa helumiseen ja vartissa saa aikaan vuosien vahingon :)

Mutta ei se Avantikaan kaikkeen pysty. 300m3 louhokselle olen pitkän harkinnan jälkeen päättänyt vuokrata 10 tn pyörivän koneen sekä vähän isomman kuormaajan. Ja jos oikein rötväilen niin pyydän urakasta tarjouksen oikealta koneyrittäjältä, joka lienee nopein ja halvin ratkaisu....
 
Muista en tiedä, mutta minulla ei ole suurta tarvetta ottaa pulttia, jos joku arvostelee Avantia. Asiallinen ja perusteltu kritiikki on hyvä kaikin puolin. Kiitoksia noista vastauksista. Toivottavasti keskustelu jatkuu.

Toivon saavani vastauksia "ostaako vai eikö ostaa"-ongelmaan. Taustaksi vielä sen verran, että vuokrasin viime kesänä 220:n, jolla siirsin kauhalla soraa venerantaan reilut 10 m3 noin 150 metrin verran nurmikkopihalla ja polulla, joka ajossa onnistuneesti leveni reilun metrin levyiseksi. 220 oli ihan hyvä laite, mutta minusta se oli hieman "kevyt", joka varmaan osittain johtui siitä, että olin ensi kertaa tuollaisen koneen puikoissa. Ensi kesänä tullee ainakin aluksi ajankohtaiseksi suuremman koneen (420?) vuokraus, koska soraa on nyt sellaiset 20 m3 odottamassa. 600-sarjan kone olisi tietysti tehokkaampi, mutta haluan kokeilla noita pienempiä, jotta voin arvioida, kannattaako edes harkita sellaisen ostoa.

Uudet Avantin kaivuripäät ovat melko arvokkaita (jotain 4000 - 7000 euroa) ja käytettyjen löytäminen voi olla epävarmaa. Oikean minikaivurinkin voi tietysti vuokrata, mutta vuokrakoneella (Avant tai kaivuri) on se ongelma, että, kun kaivamisen tai minkä tahansa materiaalin siirtelyn tarve iskee, niin helpotusta ei kutinaan tällöin heti saakaan. Käytettyjä kaivureita löytyy alkaen jostain 8000 eurosta. Tosin niiden kunnosta en tiedä, mutta hyväkuntoisesta voisi maksaa enemmänkin, jos sellaisen käytettävyys on selvästi parempi kuin kuitenkin usean tuhannen euron kaivuripään.

Nuo Hitachit olivat vain esimerkkinä, eli mikä tahansa muu kaivuri esimerkkinä on OK. 3 tonnin painoluokka oli myös esimerkki, koska arvaan, että joku 4-5 tonnin kone on ihan eri asia kuin joku 1000 kg Avant (tai mikä tahansa 1000 kg laite).

Kommentit Avantin kaivuripäiden ominaisuuksista ovat tervetulleita, koska niistä on ainakin asiaa tuntemattoman mahdoton tietää, että jokin hammasketju voi olla ongelma. Ymmärsinkö oikein, että Avantin kaivuripään (ei kaikkien?) sivuttainen kääntely tehdään ketjun ja hammasrattaan avulla?

Suolainen vesi ei ole ongelma, mutta kalliota löytyy ja paikoin pehmeää pohjaa. Liukastumisvaara ja toispuoleinen kallistuminen pitää muistaa ottaa lukuun. Veden vaikutuksista kuulin kesällä sen verran, että pitäisi pysytellä matalammassa vedessä kuin maavara.


Kaivaminen ei ole ainoa Avantin juttu, koska jossain vaiheessa saattaa tulla eteen lumilingon tarve, koska kapeaa ja mäkistä (!) mökkitietä on reilu kilometri. Nyt ystävällinen naapuri (noin 70v) on lingonnut keskikokoisella traktorilla tien auki. Ylöjärveläisten demovideoissa lingotaan asfaltilla olevaa noin 10 cm lumikerrosta, joka lentää hienosti. Miten käynee Avantin, jos lunta 20 cm ja se on pakkasten välissä pari kertaa ehtinyt nuoskaantua ja saada tien sivun kuusista lisää vettä?


Noista youtuben kaivurivideoista jäi mieleeni letsdig18-nimimerkki, vaikka hän pyöritteleekin pääasiassa noin 20 tonnin Volvoa.
Excavator Busting a Huge Beaver Dam
Selän takaa kuuluu yleensä tässä vaiheessa huvittuneita/sääliviä kommentteja, että siinä se taas niitä katselee ja haaveilee... LOL
 
Ei se ketju nyt jatkuvasti katkea, mutta kahdesti on itsellä napsahtanut n.150 tunnin aikana. olen nyt rasvannut ahkerammin ketjua sekä säätänyt sivukääntöä, jolloin on okestänyt paremmin kasassa.

Harkitsin aikanaan traktorikaivurin ostoa, minikaivureiden hinnat olivat tuolloin tavoittamattomissa. totesin kuitenkin pian että työkalut,taidot ja rahat ei riitä käytetyn raadon ostoon.

Käytettyjä irtokaivureita ilmestyy toisinaan myyntiin ja käypäiset hinnat työkuntoisella minilapiolla on n. 600e, 205 kaivurilla 2000-3000 eur ja 220 vekottimella 2500-4000 eur. tuossa hintaluokassa koneet liikkuvat nopsasti, eli kiirusta kannataa pitää kun tuore peli tulee tyrkylle. bongauspaikat keltainenporssi, nettikone.com ja huutokaupat.net

kyllä se 420 varmaan hyvä peli on, mutta kannataa varustaa se valmiiksi kohteen mukaan eli ainakin leveimmät gummit alle, zoom puomi ja ajonvapautus. Lisäpainojen avulla 220/250 kaivuri menee varmaan myös nokalle, oma 520 sr1 on suunnilleen saman pituinen kuin 420.

linko on oiva peli ja toimii myös nuoskalumella yllättävän hyvin niin kauan kun torveen tulee tavaraa tasaisesti. jos kyyti tökkää, pitää torvi rassata ennen matkan jatkamista. tässä voi tulla raja vastaan 400 sarjalla, mulla on tuplapumput, jolloin tuotto on 32l/min. Yhdellä pumpulla runsaampi lumi ei ainakaan omalla lingollani liiku. Näihin saattaa olla eri moottorivaihtoehtoja tehtaalla, kannataa kysyä.

Tehtaan käytettyjen palstalla oli pari masiinaa myös. kannataa katsoa ne, saattavat olla hyvin kalustettuja, etenkin jos ovat esittelykoneita. perushuollettu kone kestää tuhansia tunteja normaalikäytössä, joten muutaman sata tuntia ajettu on käytännössä uuden veroinen peli ja avanttiin saat tarvittaessa kulutusosat suhteellisen edukkaasti.
 
Hei Alavilla

Tässä viestiketjussa tuntuu, kuin Sinun alkuperäinen kysymys olisi hieman hämärtynyt.
Eli kun verrataan kumitelakaivuria Avant'n kaivuriyhdistelmiin rantahommissa toistan ja perustelen aikaisemmin sanomani:
Avant kaivuriyhdistelmät tukeutuvat etupäästään metalli vastaan alusta. Vain takapyörissä on kumi alustaa vasten. Siksi tällainen laite luiskahtaa erinomaisen helposti mereen - kokemusta on. Pienillä kumitelavehkeillä kitkakerroin rantakalliota vasten on ihan toisella tasolla. Ainakin itse käyttämälläni laina-Volvolla.
Koska valitettavasti en omista kumitelakaivuria, olen Avantin kanssa rannassa touhutessa varmistanut laitteen nykyään kunnollisella ankkurikettingillä rantapetäjiin.

Jään päältä ruoppaaminen onnistuu mainiosti alkutalvesta. 10 sentin syysjää kantaa Avant 528 (tai isommankin) + 205 kaivurin kun laittaa etupään alle poikittain lankkuja (itselläni n. 3 metrisiä 2"x8"). Ruoppauksen aloituskohtaan tarvitsee tietenkin sahata kunnon alkureikä. Kaivuri jaksaa murtaa just ja just 10 senttistä jään reunaa altapäin. Ruoppausmassat voi sitten kuskata myöhemminkin kauhalla jään päältä kunhan pitää huolen että massat eivät pääse umpijäähän - kevytpressu päälle. Ja tätähän Volvo tai Hitachi ei tee.

Suurin riski merialueilla saada kaivuri kuin kaivuri jään läpi heti rannassa liittyy meriveden melkoisiin korkeusvaihteluihin alkutalvisin.

Mukavia ruoppaushetkiä
JJ
 
Kyllähän tämä vähän rönsyilee, mutta olette antaneet hyviä kommentteja, jotka laittavat miettimään tilanteita, joita voi tulla eteen.

Selvennykseksi se, että ollaan järvellä eikä ranta ole onneksi mitään älytöntä kivikkoa. Lisäksi käsiteltävää rantaa on melko vähän, kun parissa eri paikassa on muutama kivi, jotka haluaisin poistaa tai ainakin siirtää, koska ne ovat venettä veteen laskettaessa tiellä. Osa voisi lähteä liikkeelle "manuaalikoneella", joka tarkoittaa venevinssiä ja järeää haraa. Kivien paino on ehkä 200-500 kg, mutta voivat ne olla suurempiakin, kun ne ovat osittain pohjamudassa. Ranta on osittain loivaa kalliota, jonka kaltevuuskulmaa en ole mitannut. Tässä kohdassa voi rauta luistaa kalliolla. Hyvä huomautus tuo rauta ja kivi, kiitos siitä.

Varsinaista ruoppausta en ajatellut tehdä ainakaan Avantin kaivurilla, koska pehmeän pohjassa olevan "möhnän" olen aiemmin vetänyt rantaan käyttäen mainittua "haravaa". Tämän vetämiseen olen nyt ajatellut kokeilla Avantin vinssiä, jos sellaisen jostain löydän vuokralle. Rannalle vedetyn massan kuskaamiseen Avant on tietysti hyvä laite. Jos vuokraan pienen telakaivurin, niin sillä saatan vähän syventää pientä aluetta aivan rannassa, mutta aluksi ajattelin ainakin kokeilla Avantia kaivurilla varustettuna. Käytännössä nämä tulevat tehtäväksi myöhään kesällä tai alkusyksystä eli joka tapauksessa sulan veden aikaan.

Nuo jäänpaksuustiedot ovat tarpeen, koska, jos Avant tulee hankittavaksi, niin silloin saatan parantaa sitä toista rantaa talvella, eli laitan jäälle suodanmaton tms. viiran ja ajan sen päälle soraa tai hiekkaa.


Ai niin, miten kaltevilla pinnoilla olette ajaneet Avantilla? Melkein kaikkien kaivureiden teknisissä tiedoissa annetaan maksimikaltevuudeksi 30 astetta (58%). En tosin tiedä, tarkoittako se, että kaivuria voi ajaa turvallisesti noin vinolla pinnalla vai, että sillä voisi vielä tehdä jotain kaivuutyötä. Kesällä ajelin 220:llä polulla, joka oli ehkä 20 % kaltevuudessa, mutta ei sivulle vaan etu/takaviistoon. Sekin tuntui aluksi aika pahalta.
 
Hei Alavilla

Todelliset kaatokulmat riippuvat ymmärrettävästi kuormasta (työlaite + lasti) ja sen korkeudesta.
Koneviesti-niminen lehti testasi kesällä 2006 muutamia pienkuormaajia ml. Avant 630. Tuolloin lehti totesi, että 630 lähtee kaatumaan kun sivuttaiskallistuma on 42 astetta. Testissä oli 180 kg kuorma trukkihaarukassa 50 cm korkealla. Testin koneen renkaat olivat 26*8-12. Kaatumiseen vaikuttaa staattisen tasapainon lisäksi mahdolliset dynaamiset kuormat, esim kuorman heilahdus tai "kovaa" ajettu kurvi.
Uskoisin, että useimpien kuskien kantti pettää jo paljon aikaisemmin - ja hyvä näin.
Summa summarum - ainakin 500 - 600 - 700 sarja on varsin stabiili (kun ovat perusteiltaan samansorttisia). Kulemma 400 perusrakenne on vastaava.
200-sarjasta en ole nähnyt vastaavia mittauksia mutta omakohtainen kokemukseni 216 + 50 mm levityspalat + pyöräpainot piti laitteen ihan mallikkaasti pyörillään - jopa mäkisessä metsässä. Kaatumiseen tarvittiin väärin käytetty kaivuri.

Pysytellään pystyssä
JJ
 
Asian vierestä vielä sen verran, etttä näin joskus videon bröyt - kaivurista, siis semmoisesta rautapyöräisestä, johon laitettiin rautatassujen alle kaupunkikaivuussa autonrenkaat ennen kaivuuseen ryhtymistä. ajattelin että niillä suojattiin asfalttia, mutta saattoivat olla kitkajarrut ja voisivat toimia myös avantin alla vastaavassa rastissa.

[huom! Tästä viestistä lähtenyt bröyt ketju on siirretty muut vehkeet alueelle.]

kaivurin kanssa voi mennä melko kalteviin paikkoihin, kunhan sivusuuntainen kaltevuus ei ole kovin suuri ja kallistuma on lineaarinen. Kauhalla voi pökkiä tällöin koneen takaisin, jos gummista loppuu pito. Takajättökulma rajoittaa suurimman kallistuman kauhan kanssa ja se lienee n. 35-40 astetta. jyrkemmissä kulmissa puskuri ottaa vastaan, kun kone nousee kauhalla tönittäessä etupäästään. pelkän maakauhan kanssa ei välttämättä pääse kuin alaspäin yli 30 asteen laskuja, sillä maakauhalla ei pysty tökkimään kovin tehokkaasti. Zoom puomilla tosin saa apuja tässä. Sivusuunnassa alkaa 15 asteen jälkeen olla ohjaamossa jännää.

luin jj.n viestin vasta tämän kirjoitettuani. ilmoitetut kaatokulmat ovat kyllä melko hurjia. monasti sivukallistus johtaa koneen luistamiseen jossain kohtaa paikkaan, missä tila loppuu, lisäksi 635 kone on 26" renkaiden kanssa raideleveydeltään n. 30 cm leveämpi kuin 420 vakiorenkain.

tukijalkojen kanssa kaivurin saa toimimaan melko vinoillakin pinnoilla, jos asettelu on kohdallaan ts, jos saadaan jalat vaakasuuntaiselle pinnalle tai mieluimmin jonkun (pitävän) kynnyksen taakse.

Ja vielä asiasta aidanseipääseen. rehuleikkuri on oivallinen väline sekä pienimuotoiseen ruoppaamiseen että kasojen siirtelyyn. Noin neljännes kuutio märkää ja monimuotoista tavaraa menee kerralla ja lähtee matkaan myös tiukemmasta kasasta. Näitä on siiis montaa mallia ja kokemusta on kiiinteällä laatikolla varustetusta, joka toimi ainakin kaislamössön siirroissa. Ylöjärvellä näin joskus myös kahmari - tyyppilisen, sivuttain aukeavan laatikon, jolla voisi onnistua pehmeän tavaran haukkaus alaspäin. Näitä liikkuu muutamalla satasella käytettyinä toisinaan.
 
Bröyt kaivuri

Taisin nähdä sen saman videon tuossa viime viikolla...
Oliko tämä?
http://www.youtube.com/watch?v=4J-c_nfWkCo

ja koneen merkki siis Bröyt
 
Tuossa kaltevuus asiassa kannattaa myös huomioida se mitä moottori sallii. Esim. 200-sarjalaisen Kohleria voi käyttää jatkuvasti 25 asteen kulmasssa ja hetkittäin jyrkemmässäkin esim. ajettaessa maastossa. Jos tekee töitä yli 25 asteen kulmalla, niin moottorin öljynsaanti loppuu.
Näin sanoo Kohler Commandin manuaali:
"NOTE: Do not operate this engine continuously at
angles exceeding 25° in any direction. Engine
damage could result from insufficient
lubrication."
Kubotan dieseleille en tuota tietoa äkkiseltään löytänyt.
 
Tuosta kaltevalla pinnalla ajamisesta ... epätieteellisen epäseuran tutkimus:

Löysin youtube:sta Avant-pätkän, jossa kaveri ajaa monitoimikauha tyhjänä 600-sarjalaisella (???) hiekkakasan sivua kiertäen. Pysäytin videon kolmeen sellaiseen kohtaan, jossa koneen etuosa, siis turvakehikko, oli kamerasta katsottuna joko tulossa suoraan kohti tai menossa suoraan pois. Kopioin pysäytetyn kuvan kuvankäsittelyohjelmaan. Koneen takaosa oli kahdessa kuvassa linkussa, koska kone ajaa käytännössä ympyrää kasan rinneosassa. Yhdessä kohdassa se menee lähes suoraan kallellaan.

Kallistin ohjelmalla kuvaa, kunnes hytti näytti olevan mahdollisimman lähellä pystyasentoa. Sain kääntää kuvia 25-30 astetta. Ei tämä mikään tieteellinen koe ole, mutta videossa kaveri ajaa kohtuullisen reipasta vauhtia enkä ainakaan itse olisi yrittänyt ajaa tuota edes selvästi hitaammin.

Avant in Action
 
Liitteenä kuva "kahmarista", eli rehuleikkurista, jolla voisi hoitua myös rannan syvennys. Positiivista hommassa on että samalla vehkeellä tavara kulkee myös pois.



Tämä ei taida olla enää vakiovalikoimassa, mutta näytti käytettyjen hyllyssä verstaalla yksi olevan.


Ja liitteenä video stabiiliteettitestistä:

http://www.youtube.com/watch?v=LKDeAA2xj0g
 

Liitteet

  • koura.JPG
    koura.JPG
    376,1 KB · Katselut: 2 023
Jutun juju on tässä tapauksessa siinä, että takapaino pitää mutkalla olevaa konetta pystyssä.
Jos kone olisi suorana yhtä kaltevassa paikassa kuten ohjaamo on tuossa testissä, kaatuisi tuo varmasti yhdenkin miehen voimasta!
 

Uusimmat keskustelut