Kaivurin korjausta ja tappi jumissa | AvantClub - Keskustelupalsta

jets

Jäsen
Keskustelun aloittaja
18.5.2010
953
0
16
Kävi sitten niin, että kaivurin se kohta, missä sivuttaiskääntösylinterin toinen pää on kiinni, repesi irti (kuva). No, hitsaamallahan tuosta selviää. Vinkkejä otetaan vastaan. 3,2mm tavallista puikkoa ajattelin tarjota ja vielä laittaa sitten vahviketta päälle. Aion tosiaan olla sen verran uhkarohkea, että vähäisellä hitsauskokemuksellani yritän itse korjaamista, rälläkällä pääsee lähtöpisteeseen ja jollei kestä, vien vehkeen vaikka Vainikalle. Mieli tosin tekisi korvata tuo tappi "uhripultilla", mutta enpä taida vielä.

Kaivurihan on vanha malli 150. Miten lie uudemmissa hoidettu tuo alapää?

Puomisto on kuitenkin otettava irti, jotta mahtuu jotakin tekemään. Ongelmaksi muodostui että kuvissa näkyvä tappi ei lähde irti kumpaankaan suuntaan. Puomiston irtiottamista varten pitää tuo pitkä tappi/pultti saada tuosta pois ja se ei mahdu nousemaan, jos tuo sylinterin rengas ja tappi on tuossa. Jumittuu kumminkin päin tuohon kohtaan. Uskoisin että syy on ehkä siinä, että pää tuppaa leviämään sitä vasaroidessa, kun tappi on ihan hel*etin tiukassa muultakin osaltaan. Olen jo koettanut rälläköidä päitä hieman kapeammiksi, mutta ei auta, leviää se siinä viimeistään loppumillien aikana. Olen myös koettanut käyttää pulttia ja muita tappeja ja tuurnia tuon hakkaamiseen, mutta hankalaksi menee, kun toisella kädellä pitää tuurnaa ja toisella pitää lyödä pirun kovaa.

Mitäs raati sanoo? Pelastaako planeetta meikäläisen viikonlopun jälleen kerran? :) <--- kiitoksia kaikille vain edellisistä neuvoista :D

Asiasta kolmanteen, kuvissa näkyvä keltainen letkunsuoja on sitä paksuita mallia hydromarketista ja keksin, että sillä saa kätevästi letkujen roikkumisen kuriin ja täten letkut eivät joudu puomin ja kaivurin kauhassa olevan tavaran (esim kiven) väliin. Jouduin nyt uusimaan letkut kun ovat joutuneet sen verran kovalle kulutukselle. Miten tämä on muuten huomioitu uudemmissa kaivureissa?
 

Liitteet

  • Revennyt.jpg
    Revennyt.jpg
    125,1 KB · Katselut: 4 070
  • TappiJumi1.jpg
    TappiJumi1.jpg
    147,9 KB · Katselut: 4 115
  • TappiJumi2.jpg
    TappiJumi2.jpg
    135,1 KB · Katselut: 4 203
  • TappiJumi3.jpg
    TappiJumi3.jpg
    134,1 KB · Katselut: 3 955
Olet varmaankin koittanut jo kaivurin omalla hydrauliikalla keventää? Jos vivuston paino lepää tapilla, niin ei se ole kovin innokas liikkumaan. Toinen paikka on nostopiste, eli taljalla kattoon kiinni ja sen verran ylös että saa hiukan vetoa, pysyy myös paremmin pystyssä irroituksen jälkeen. Tappiinn kannattaa mös töräyttää 1-2 painallusta vaseliinia, jos on täysin kuiva, ruoste jarruttaa tapin etenemistä tehokkaasti.

Käsisuojalla varustettua ja kevyesti pyöristettyä kivitalttaa + kumivasaraa olen menestksellisesti käyttänyt tappien irroituksessa. Ei kolise niin paljoa ja päät säilyvät ehjempinä, kun isku kohdistuu tapin keskiosaan. Voimaa ei ole mielettömästi toistaiseksi tarvittu kun vivuston on vain ensin saanut sopivaan asentoon.
 
Omakohtaisia kokemuksia aiheesta ;)
Jos kuiteskin tappi liikkuu tapin päähän ja sitten jumittaa niin sillonhan tapin pää on levinnyt.
Jos se ei liiku kuin muutaman millin niin akseliin on kulunut olkapää "häränsilmän" kohdalle.
Itse yrittäsin irroittaa sylinterin yläpään puomista.
Jos se lähtisi helpommin,tietysti puomisto hydrauliikalla lepäämään maata vasten.
Silloin alapäähän ei kohdistu rasitusta puomistosta.
Paineilmataltta on kova sana tappien irroitukseen.
Sitä kun tarjoo tapinpäähän niin yleensä on irronnut.
Voisi kokeilla sähköpiikkauskonettakin.
Tietysti lekaakin ja tuurnaa voipi kokeilla.
Korvakkeen korjaisin sillai jotta hitsaisin korvakkeen paikalle sellaisenaan murtumakohtaan.
Kun korvake on oikeassa asennossa niin reilu v-railo toiselle puolelle.
Railon täyttö hitsaamalla.
Jos mahtuu vahvikkeet molemmille puolille niin ei pahaa tekisi.
Tollasilla eväillä lähtisin etenemään.

Mauri
 
Juu, se sylinteri ei siis tuota siihen kohtaan yhtään painetta ja liikkuu sivuttain helposti yhdellä kädellä.

Rasvaa jos jonkinlaista on tappiin jo tuupattu. Päät on vissiin levinneet, mutta niitä on rälläköity. Kumivasaraa olen kokeillut, mutta sillä tappi ei inahdakaan, kumivasaralla ei vissiin saa riittävästi iskuvoimaa.

Mietin, että kokeilisin poravasaralla piikata sitä irti. Mutta millä terällä..

Paineilmavasaraa ei ole käytettävissä, kompurakin on mökillä.

Sellaista mietin, että jos hitsaisin päähän pultin ja hakkaisin sitten sitä. Nyt kuitenkin seuraavaksi kkeillaan niin, että rälläköin päitä lisää ja hakkaan toisen pihdeillä pitämää pulttia.

Ja mitä tulee korvakkeen hitsaamiseen, aion rälläköidä kummankin puolen viistoiksi, kummaltakin puolelta, joten ylä ja alapuolella on sitten "oja" jonka täytän hitsillä. Sitten vain yläpuoli tasaiseksi ja siihen lattateräksen kappale vahvikkeeksi.
 
Tossa on kovassa hakkaamisessa vaarana että noi rungon laipat vääntyy ja silloin ahistaa varmasti vielä enemmän.

Mulla ois tossa kohti jo menny hermo ja oisin rälläköiny ton tapin kahteen osaan, näyttäis olevan tilaa terälle. Ei oo varmaan kallis jos uuden tapin tilaa.

Täällä on ennenkin ollut surullisia tarinoita 150:n kestävyydestä. Itsekin tuollaasen omistajana kiinnostaa mitä olit "vääntämässä" ja minkä vuotinen on kuokkasi? Noissa on kait jossain kohti tehty parannuksia, ensimmäiset ei kait kestänyt kuin hiekkalaatikolla. Mä olen kans kaivanut "kaasu pohjassa" mutta vielä ei särki mitään.

Puomin nostosylinteriä oon ajatellu isontaa, vetävässä nostovoimaa on nihkeesti. Kyllähän sillä kauhallisen maata nostaa mutta ei tarvi olla hääppönenkään kivi tai iso kanto niin pitää vetää lähelle ennenku saa ylös. Sit varmaan viimeistään saa paikat rikki...

Edit: sellaane tuli vielä mieleen, saiskohan tuohon 2 -leukaisen ulosvetäjän pysymään? Sillä sais hyvin esipainetta ja ulosvetäjää koputtelemalla sit liikkumaan.
 
Eihän se tappi ole mennyt mutkalle? Silloinhan se ei varmaan tule sieltä pois kuin kahtena palana.
 
Nyt läht tappi. Ei ollut mutkalla, vaan se pää levisi vasaroidessa. Homma lähti sujumaan kun rälläköin toisen pään oikein huolella ja sitten vaimo piti papukaijapihdeillä toista tappia lyömätuurnana.

Ja korjauskin etenee ihan mukavasti. Hitsaussauma ei ole mikään kaunistus, mutta luultavasti kestää. Hitsailin vielä puolisenttisen vahvikepalan lisäksi. Otan kuvaa kunhan hiukan olen siistinyt sitä.

En itse edes tiedä missä olosuhteissa tuo ratkesi, vuokralaisella tuo oli mennyt. Projektina oli vesijohdon ojan kaivuu pehmeään maahan, joten ei se hirmuiselle rasitukselle ehkä ole joutunut.

Muutama muu halkeama kaivurissa on tarkoitus korjata nyt samalla.

Jos muuten joku tosiaan vaihtaa isompaa sylinteriä nostoon, olen kiinnostunut kuulemaan kokemuksia.

Mitenkäs porukalla on pelannut ja kestänyt tuo uudempi 170 kaivuri?
 
No hyvä juttu kun hommat etenee.
Semmoinen vinkki vielä jotta liukuvasara on kova sana tappien poistoon.
Nykyisin teen sopivan kierteen tappiin ja soviteosat liukuvasaraan.
On tappien irroitus aika helppa tolla systeemillä
Kannatas vielä harkita sylintereiden isontamista.
Remonttia riittää sen jälkeen ;)
Ja veikkaanpa jotta noiden sylintereiden iskupituudet eivät synkkaa yhteen esim.Kymppitaidossa myytävien sylinterien kanssa.
Mitatkaa mielenkiinnosta iskunpituudet.
Vastaavanlaiseen probleemaan tutustun rempatessa palovaurioista konetta (nykyinen sininen ihme).

Mauri
 
Ihan olen ihmeissäni siitä, että miten sujuvasti kaivurin korjaus sujui. Hitsausten laadusta voi olla montaa mieltä, mutta kestää minkä kestää. Mulla on sellainen fiilis, että nuo hitsaukset kestävät vielä vuoden jos toisenkin.

Halkeamia löytyi muun muassa siitä korvakkeesta, mihin toinen Avantin puolen kiinnikkeistä menee ja sen yläpuolella olevasta korvakkeesta johon taas tulee kiinni ohjauspaneeli ja se liitoshärpäke, jolla kaivurin holtiton liike edestakaisin estetään (mikä lie nimeltään). Rälläköin halkeamat auki niin pitkälle kuin mahdollista ja tein kunnon railot. Sitten vain 3.25 puikolla täyteen kummaltakin puolelta (jos mahd), puhdistus ja päälle maalia.

Luultavasti se iso korvake, jossa tosiaan se ohjauspaneeli on kiinni, tulee korkkaamaan joskus kokonaan, sen juuri näytti siltä, että joko ruostetta ja maalia on halkeillut tai sitten sauma on aukeamassa. En nyt keskittynyt siihen ollenkaan. Onkin sitten vaikeampi projekti, kun on hankala paikka ainakin rälläkällä ottaa auki.

No, ohessa kuvia. Otan arvosteluita vastaan :D Että semmottis. Nyt varmaan kuvista selviää, miten olen käyttänyt tuota leveää letkunsuojakierrettä pitämään letkut kurissa, etteivät roiku niin, että jäävät kauhassa olevan tavaran ja puomin väliin.
 

Liitteet

  • KorjattuKorvake.jpg
    KorjattuKorvake.jpg
    169 KB · Katselut: 3 866
  • KorjattuKorvake2.jpg
    KorjattuKorvake2.jpg
    176,7 KB · Katselut: 3 891
  • KorjattuKorvake3.jpg
    KorjattuKorvake3.jpg
    68,8 KB · Katselut: 3 869
  • KaantokorvakeJaSylinteri1.jpg
    KaantokorvakeJaSylinteri1.jpg
    110,8 KB · Katselut: 3 838
  • KaivuriKoossa1.jpg
    KaivuriKoossa1.jpg
    106,5 KB · Katselut: 3 832
Maukka70 sanoi:
No hyvä juttu kun hommat etenee.
Kannatas vielä harkita sylintereiden isontamista.
Remonttia riittää sen jälkeen ;)
Ja veikkaanpa jotta noiden sylintereiden iskupituudet eivät synkkaa yhteen esim.Kymppitaidossa myytävien sylinterien kanssa.
Mitatkaa mielenkiinnosta iskunpituudet.
Vastaavanlaiseen probleemaan tutustun rempatessa palovaurioista konetta (nykyinen sininen ihme).

Mauri

Kyllä mä ainakin harkitsen isontamista joka kerta kun kaivan... Oot oikeessa, ei tuohon sovi mikään standardisylinteri. 530 tais olla runkopituus. 10mm alkuperäistä paksumpi mahtuis kiinnikkeitten väliin. Mutta se on ihan sama mitä teetetty sylinteri maksaa, se on aina halvempi kuin kaivurin vaihto. Ja sit voi vanhan sylinterin hyötykäyttää jossa muussa projektissa...

200:n kaivureissa ei edes oo vaihtoehtoja kait kuin 170, toki mulle Profiin menis isompikin kaivuri. Onko siin järkee niin onkin eri asia. Ei oo vielä tarvinnu kaivaa kaivoja... 150:n syvyys riittää vallan hyvin. Metsätöissä (kantojen irroittelussa) vaan pitäis olla vähän enemmän nostokykyä. Suurimmat kannot on pitänyt kierittää pois kuopasta kun ei jaksa nostaa. Jos taas ois isompi kaivuri niin se veis vaan pientä konetta. Siksi haluaisin puomiin vähän enemmän nostovoimaa ja on näköjään muutkin kaivannu. Nostovoimaa pitäis tietty käyttää hallitusti eli vaan edestäpäin ettei kaada konetta. Eikä pidä riuhtoo väkisin.


Edit: ai niin, hienosti korjattu kaivuri! Toivottavasti kestää pitkään!

.
 
Melko helppoahan tuollaisen sylinterin valmistaminen on, tein mm. kahmariini
sylinterin itse. Sylinteriputkea voi ostaa metritavarana haluamallaan halkaisijalla,
samoin männänvartta.Männänvarsista pintakarkaistu on halvempaa, kun taas kovakromattu
on kestävämpää ja liukukitka on pienempi.

Jos haluaa säästää vaivaa/aikaa, niin hankkii vähän ylipitkän sylinterin ja lyhentää
sen sopivan mittaiseksi. On huomattavasti halvempi kuin teetetty "erikois" sylinteri.

Mutta jos käytössä oleva työkaluvalikoima asettaa rajoituksia, niin kyllähän niitä teetettyäkin saa,
silloin kannattaisi tehdä kimppatilaus. -Muutaman sylinterin tilaaminen laskee kappalehintaa
jo merkittävästi.
 
Voi kirous. Taas tuli hitsattavaa. Lähti toisen yläkorvakkeen takapuoli irti kokonaan. Siis siitä kohtaa mihin tulee se avantin puolen toinen pikakiinnityksen piikki.

Huoh.
 
jets sanoi:
Voi kirous. Taas tuli hitsattavaa. Lähti toisen yläkorvakkeen takapuoli irti kokonaan. Siis siitä kohtaa mihin tulee se avantin puolen toinen pikakiinnityksen piikki.

Huoh.

No jottei aina niin negatiivista, niin positiivisena asianahan tässä on hitsaustaitojen karttuminen :D Pitäisköhän munkin hommata kunnon kaivuri minikaivurin tilalle, jotta pääsisin opettelemaan tuota hitsausta...
 
repa sanoi:
No jottei aina niin negatiivista, niin positiivisena asianahan tässä on hitsaustaitojen karttuminen :D Pitäisköhän munkin hommata kunnon kaivuri minikaivurin tilalle, jotta pääsisin opettelemaan tuota hitsausta...

Minä olen opetellut hitsausta 34 vuoden aikana "jonkin verran", enkä osaa vieläkään kovin hyvin. :cry:
En kuitenkaan usko että kaivurin hankinta auttaisi osaamattomuuteeni.
- Kaikenlaisia syitä olen keksinyt koneiden hakkimiseksi, mutta tuo ei menisi läpi, turha edes yrittää! :lol:
 
Heh, ei tosiaan ole vielä taidot karttuneet, mutta hiljakseen...

Nyt jostain syystä ei tuntunut luonnistuvan hitsaus siististi oikein mitenkään. Mahtaa tulla karmeaa saumaa :(

Eikös ohuemmalla puikolla pitäisi olla HELPOMPI hitsata? Yritin hitsata vahvikepaloja kiinni 2.5mm (muistaakseni) puikolla ja ei luonnistunut mitenkään, vaikka virtaakin säätelin. Sytytys ei onnistunut oikein mitenkään, välillä räkäisi ja se siitä. Sitten vaihdoin paksumpaan ja luonnistui paljon paremmin, joskin ei sekään hyvin. Joku "tatsi" kai tähänkin syntyy joskus.

Kyllä tätä saisi harjotella kummasti. Pitää yrittää taas tänään jatkaa hommaa. Siihen on muuten aika hankala laitella niitä vahvikepaloja :( Perusrälläkällä on vaikea tehdä sopivia palojakin.

Mitenkäs se 170-kaivuri pysyy kunnossa ja ehjänä?
 
Moi, kyllä se 170 on selkeästi vahvempi juuri puomin käännön rakenteiden osalta. Samoin puomiston liikkeet ovat laajemmat, eli geometriaa on kehitetty. Erityisesti läheltä kaivaminen onnistuu selkeästi paremmin, kun puomi nousee lähemmäs peruskonetta. Itse vaihdoin 150-kaivurin 170-kaivuriin, joten molemmat tutut.
 
T-bone sanoi:
Moi, kyllä se 170 on selkeästi vahvempi juuri puomin käännön rakenteiden osalta. Samoin puomiston liikkeet ovat laajemmat, eli geometriaa on kehitetty. Erityisesti läheltä kaivaminen onnistuu selkeästi paremmin, kun puomi nousee lähemmäs peruskonetta. Itse vaihdoin 150-kaivurin 170-kaivuriin, joten molemmat tutut.

No, pitänee alkaa vähitellen katsomaan sitä 170-kaivuria. Pääsisiköhän jossain kokeilemaan. Ainakin tehtaalla..
 
Eilen tulikin kaivuri taas räkäistyä "kuntoon". Kestää minkä kestää. Tuli niin rumaa, etten tohdi edes kuvaa ottaa. Mutta pitäisi sen varmaankin kestää. Sain sentään parit vahvikepalatkin sulateltua.

Suuri ahaa-elämys tuli puikon asennosta kun korjailin toisen yleiskauhan huonoja hitsauksia. Toista kauhaahan tosiaan hitsailtiin kesällä kuntoon naapurin kanssa (1. tutustuminen hitsaamiseen) ja yksi sauma olikin jo pettänyt. Uskoisin että nyt se taas kestää. Vedin samalla kaikki saumat uusiksi, kun tuntui että nyt lähtee melkein sujumaan.

Eli totta, näin se taito karttuu. Melko vinossa sitä puikko täytyy pitää. Tosin ohuemmalla puikolla piti sillekin tarjota enemmän virtaa kuin paketissa sanotaan. Voisiko olla niin, että tuo halpisinvertteri (FEMA) ei tuota luvattuja virtoja?
 
jets sanoi:
.... Melko vinossa sitä puikko täytyy pitää. Tosin ohuemmalla puikolla piti sillekin tarjota enemmän virtaa kuin paketissa sanotaan. Voisiko olla niin, että tuo halpisinvertteri (FEMA) ei tuota luvattuja virtoja?

Öh, tuota...ei virran määrää voi mistään paketista lukea. Siihen vaikuttaa perusaineen materiaali/seostus, aineenvahvuus,
hitsaus suunta ja asento (esim.putkiahitsatessa; alamäkeen virranmäärää kasvatetaan jos on kauko-ohjattu virransäätö),
kuinka suuri on ilmarako, halutaanko tunkeumaa paljon vai vähän, millaista/minkä laatusta puikkoa käytetään jne.

Harjoittelemalla tietysti oppii paljon, mutta kannattaa hankkia alan kirjallisuutta luettavaksi, niin on helpompi ymmärtää mihin pyrkii ja
mitä pitäisi millonkin tehdä.
Osaavan henkilön opastus olisi tietysti se paras tapa. :p
 
Sekatyömies sanoi:
Harjoittelemalla tietysti oppii paljon, mutta kannattaa hankkia alan kirjallisuutta luettavaksi, niin on helpompi ymmärtää mihin pyrkii ja
mitä pitäisi millonkin tehdä.
Osaavan henkilön opastus olisi tietysti se paras tapa. :p

Jep. Olen yrittänyt löytää hitsauskurssia, mutta ei ole vielä tullut vastaan. Kullanarvoisia neuvoja olen jo saanut eräästä oppilaitoksesta, mutta parin minuutin keskusteluista ei oikein ehdi saada paljon irti ja ei sitä viitsi kyselemällä liikoja ärsyttää.

Kaikenmoisia oppaita ja muita olen netistä yrittänyt lueskella. Saa vinkata, jos on hyvää luettavaa mielessä.
 
Jos englanti taipuu niin vaikka tuolta saa ok alkuohjeet mielestäni (en noita puikkojuttuja otsin ole lukenut, tuo on keskittynyt enemmän mig-hitsaukseen kuten nimikin kertoo). Muutenkin netistä löytyy aika hyvin juttua/apuja. Tietty mikään ei voita harjoittelua/kokeneen opastusta mutta lukeminen voi kuitenkin vähän nopeuttaa oppimista.

http://www.mig-welding.co.uk/arc-tutorial.htm
 
Maukka70 sanoi:
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/hitsaa_hiirella/
Tuolla voi harjoitella virtuaalihitsausta.

Mauri

Hieno linkki!
Tuo on hyvää teoria opetusmateriaalia! - Kokeilin "sokkona" ilman opastusta ja
sieltä ne oikeat parametrit löytyivät. :D
Vaikeinta on kuljetusnopeuden muuttaminen lukuarvoksi,
sitä kun ei tarvitse manuaali hitsauksessa tietää kun seuraa sulan muodostumista ja
hitsausautomaattien kanssa en ole pajon touhunnut.
 
Englanti kyllä taipuu, joten kyllä kaikenlaista olen lueskellut. Käytännön neuvontaa ja "tatsia" pitää saada. No, neuvoja saan taas hitsauksen opettajalta, joten kyllä tässä kohtuullisen hyvällä mallilla ollaan.

Ja tuon harjoittelupelin löysin jo aikaa sitten, onhan se ihan opettava.

Taas sain ahaa-elämyksen, kun ihmettelin suurta virrantarvetta ohuella puikolla hitsattaessa, niin sehän tietysti johtui siitä kappaleen koosta ja massasta :)

Katsotaanpa miten sujuu, kun alan rakentelemaan vinssille telinettä.

Vai tietäisikö joku olevan valmiina myynnissä semmoisen L:n muotoisen telineen, jolla vinssin saisi 220:n takalautaan asennettua vaakasuoraan, eikä "kita" alaspäin, kuten nyt menee? Vinssithän on tarkoitettu pääasiallisesti asennettavaksi vaakapinnalle.

Lieneeköhän MIG/MAG-hitsaus muuten sitten radikaalisti helpompaa?
 
Minulla on parikymmentä vuotta vanha Kempin 150 amppeein lankakone, toimii normaalilla 230 V verkkovirralla. Sillä hitsailee vielä hyvin noin 10 mm ainevahvuuksia. Omasta mielestä lankakoneella on helpompi hitsata kuin puikolla. Joskus kokeilin jotain halpaa täytelankakonetta ja sillä en saanut aikaan kunnollista pitävää saumaa. Migillä hitsatessa näkee kokoajan sulan muodostumisen mukavasti eikä tule kuonajätettä.
 
Jaahas, laukesi jälleen kaivuri tuosta samasta kohtaa kuin aiemminkin vaikka siinä se vahvikekin oli. No.. hitsausta uusiksi..
 

Uusimmat keskustelut