Kaivurit ja kanto | Sivu 3 | AvantClub - Keskustelupalsta
Kuusen ja männyn kannot ovat hyvin erilaisia. Kummasta lienee kyse?

Hirmuisista voimista kyllä puhutaan, jos vaikka kuusen kannon nyppäät suoraan ylöspäin...
 
20t tunkilla olen nostanut muutaman kannon ylös. Moottorisahalla tunkin kokoinen kolo kannon kylkeen juurien väliin. Tunkin yläpäähän vaakaviilto, johon mahtuu tukeva lattaraudan pätkä, ettei tunkki uppoa puuhun. Samoin alle täytyy varata jokin paksu teräspala. Ensimmäinen puristus uppoaa maahan, siihen sitten lisää lankunpätkiä.
Kaksi tunkkia rinnakkain nopeuttaa hommaa. Voi toisella jatkaa siitä mihin edellinen jäi.
 
Kannattaa jyrsiä ne pois. Kuusen leveälle ulottuvat juuret menee samalla. Mutta voima mitä tarvitsee jos niitä vinssillä tai tunkilla poistaa on iso.
 
Joo, vaikea arvioida mitä tarvittaisiin nypätä kanto ylös suoraan keskeltä?

Silpuksi kannattaa ajella.
 
Ohessa reilu 50 v vanha raportti, jossa on arvioitu kannon irrotusvoimaa ylöspäin nostaessa.
Aika pienellä voimalla raportin mukaan puu kaatuu juurineen. Ei kaksista vinssiä tarvita, varsinkin jos vetonarun saa korkeammalle kuin raportin 3 metriä ja vetopisteen riittävän kauas, jotta tulisi mahdollisimman suuri vaakasuoravoima.
 
Olen nyppinyt vähän toistasataa kantoa sekä 205 että 220 kaivurilla ja kokemukset olivat alkuun samantyyppisiä kun jj:llä. Kone heilui ja rytisi, mutta mitään ei tapahtunut. käytössä oli jopa polvisuojat taktiikkaa hioessa :) Sittemmin muutin hiukan menetelmiä ja lähestyin kantoa kolmesta suunnasta. Iso kanto kaipaa ympärilleen noin metrin ympyrän ja saman verran alaspäin, eli pääjuuret esiin ja poikki ja sitten kanto ylös.

Yleisesti ottaen kaivuussa kannattaa harkita taktiikan vaihtoa, mikäli takarenkaiden alla alkaa olla jatkuvasti ilmaa, paras teho saavutetaan kauhan käännön ja puomin samanaikaisella liikkeellä, takttikan opetteluun meni ensimmäinen sata tuntia.

Puulajeilla on kovasti eroja. Koivu on helpoin ja kuusi tulee hyvänä kakkosena. ehdottomasti hankalin puulaji on leppä joka tekee syheröjuurikon alaspäin, siitä ei saa oikein mitään otetta. koneen massalla ei kantoa saa ylos. Kun vääntö loppuu kauhasta, pitää mennä syvemmälle tai pidemmälle pääjuuren perässä. Sivusta seuranneena näin toimitaan myös oikeiden kaivinkoneiden kanssa.

Pitkähampainen kauha on paras ja mitä kapoisempi, sen tarkemmin sen saa juuren ympärille.

kantoporausta tuli kokeiltua d58 maaporan tyyppisellä vehkeellä, mutta ilman lisäpainoja kesti toista tuntia päästä eroon 40 cm koivusta ja silloin jäi tietenkin juuret nostamaan ympäröivää maata. poran paino oli reilusti alle 100 kg ja se oli ilmeisesti suurin syy kuluneeseen aikaan, ei ollut vetoa eikä työntöä.

Jos kantoja on paljon isolla alueella, on iso kaivuri (+16tn) ajallisesti paras, mutta silloin menee pinnat uusiksi. Yksittäisen kannon saa avantilla melko siististi ylös vaikka keskeltä nurmikkoa sen metrin ympyrän kanssa. tosin täyskokoisen puun kanto painaa märkänä satoja kiloja, jolloin lopputuloksen joutuu joskus raahaamaan/pyörittämään pois paikalta, Loppusijoituspaikka kannoille kannattaa miettiä ennen kaivuuta, iso kanto on helposti yli kuutiometrin kokoinen.

205 ja 220 kaivureissa suurin ero on kiinnnitys koneeseen, 205 kanssa osa väännöstä hupenee kaivurin rungon helistämiseen kun 220 kaivurissa on jatkuvasti koko kone vastapinona asennosta riippumatta. 210 kaivurista ei ole kokemusta, eikä muistissa onko kiinnitystä tukevoitettu.
 

Liitteet

  • IMG_1328.jpeg
    IMG_1328.jpeg
    3,3 Mt · Katselut: 91
  • Tykkään
Reaktiot: Leppis

Uusimmat keskustelut