En ole kemisti.
Luin kerran, että öljyissä on suuria eroja. Vesimolekyylit ovat vielä erikseen.
Vesimolekyylit voivat olla litteitä, soikeita tai joskus jopa pyöreitä.
Mineraaliöljyn molekyylit enimmäkseen soikeita.
Puoli-synteettisen öljyn molekyylit soikeita ja pyöreitä.
Täys-synteettisen öljyn molekyylit pyöreitä.
Mitä pienemmillä toleransseilla laakerit ja liukupinnat ovat koneistettu toimimaan, sitä pyöreämpiä öljymolekyylien pitäisi olla.
Sillä seikalla, onko kyseessä vanha kone vai uusi, ei nähdäkseni ole merkitystä. Vanha kone tulee entistä paremmin voidelluksi pyöreillä molekyyleillä.
Uuteen koneeseen ei siis pidä laittaa vettä voiteluaineeksi, eikä mineraaliöljyä eikä puolisynteettistä öljyä vaan aina täyssynteettistä öljyä, jos sen öljyn ominaisuudet koneen valmistajan luokitusvaatimuksille riittävät.
Vaseliini on öljyn ja sitkosaineen sekoitus. Minkälaisia molekyylejä vaseliinissa on, sitä en tiedä, - mutta luullakseni kaiken muotoisia on putkilossa tarjolla.
Ps.
Kun ensimmäiset höyrykoneet tulivat markkinoille yli 160 vuotta sitten, niiden männän ja sylinterin välys mitattiin muutamissa kymmenesosa -tuumissa. Tämä johtui siitä, että silloiset työstökoneet olivat karkeatekoisia.
Työstökoneiden kehityttyä välykset pienenivät, voiteluteknologia kehittyi ja voitiin ottaa käyttöön moottoreiden kehityttyä tiivisterakenteita kuten renkaita mäntiin.
Höyrykone käyttää periaatteessa vettä energiana ja koneen sisässä liikkuu jatkuvasti vettä. Voitelumolekyylit vesi-öljyssä ovat litteitä, soikeita ja pyöreitä. Höyrykone vaikuttaa olevan ikuinen.
Vanhan auton moottoriöljyssä viisaat sanovat olevan lopulta ennen öljynvaihtoa kolmannes öljyä, kolmannes polttoainetta ja kolmannes vettä. Silti se käy ja kuumennettuaan turvoksiin asti vetää oikein hyvin.