Puuntekokone | AvantClub - Keskustelupalsta

Maasturisti

Ylläpito
Keskustelun aloittaja
7.9.2008
3 197
139
63
Espoo
Ajoin ylöjärven ohi ja lavalle hypähti halkaisukone.

Vein sen oitis tutustumaan puukuormaan. Koeajoraportti luvassa lähipäivinä.
 

Liitteet

  • IMG_2455.JPG
    IMG_2455.JPG
    49,6 KB · Katselut: 9 236
Mielenkiinnolla odotan raporttia kuinka pöllit halkeavat!
Tehokkaan oloinen kone!
Kuinka pitkä pölli tuohon mahtuu?
 
Sitten kun oma pino on selvitetty, niin saa tulla tänne jatkamaan.. ;)
Onko joukossa isoja monihaaraisia pihakoivuja, nämä ovat sieltä sitkeimmästä päästä.

Jäi itselle leimikon harvennuksesta runsas 40 kiintokuutiota koivupropsia.
Siitä taitaa tulla jotakuinkin 100 motin klapikasa, joten pöllin nostoa on tiedossa kevään mittaan.
Helpommin taitavat mennä klapeiksi pilkkojasirkelillä, joka on mahdollista vuokrata paikalliselta pienviljelijäyhdistykseltä.
 
No ny on muutama motti halkoja tehty.

Laitteen klapitilan strategiset mitat on noin 40X60cm. Halkaisuterä on 2/4 osaan halkaiseva terän korkeusasetuksesta riippuen ja ristikko on erittäin terävä. Pääosin puut menivät mallikkaasti paria huonosti tähdättyä oksaista yksilöä lukuunottamatta, jotka juuttuivat ristikon keskelle oksasta. Puut olivat osin ylivuotisia sekä pystyynkuivuneita ja fiskarssin kirvestä näille olisi tarvinnut heiluttaa vähintään kymmenen otosta/yksilö saman lopputuleman toteuttamiseksi, jonka kone teki laakista.

Tahti on omatarvelämmittäjälle sopivan leppoisa, tuplapumppua ei pääse käyttämään, koskapa paineraja tulee tällöin vastaan heti kun sylinteri tavoittaa puun. Mainoksessa taisi olla vauhdiksi mainittu 40 klapia minuutissa. Paremminkin vauhti yksin työskentelemällä on n. 40 sitkeää pölliä tunnissa hellaklapeiksi (= 3 kiintokuutiota, 6 heittokuutiota). Suojaritilä tuntuu isojen puiden kanssa vähän heppoiselta, mutta toisaalta rakenne mahdollistaa vinosyötön ilman isompia vaurioita.

Klapien "kuljetuskourussa" saisi olla tuplasti pituutta, jotta pääsisi touhuamaan pidempään ilman kasan purkamista, samoin kourulle voisi olla joku kuljetusvarmistus pystyasentoon. Muuten vehje hipoo täydellisyyttä käyttötarkoituksessaan.

Tämän päiväisten kokemusten perusteella aikaisempi puuntekokoneeni, Hakki sirkkeli halkaisuruuvilla, saa jatkaa matkaansa. Kunnollinen moottorisaha + halkaisuhärveli on tehokas pari lämmityspuun teossa ja homma onnistuu myös täyskasvuisesta puusta.
 
Miten siinä on sylinterin käyttö?
Pitääkö koko ajan vääntää venttiilistä, vai piisaako kun työntää vivun työntö-asentoon, sylinteri käy toisessa päässä ja tulee automaattisesti takaisin,ja sillä aikaa saa lähteä hakemaan seuraavaa pölkkyä..
 
Siinä on semmoinen pieni käyttövipu jota täytyy pitää pohjassa työnnön aikana. Palautus on automaattinen ja liikeradan saa asetettua sylinterin liikettä seuraavaan tankoon asetetuilla pulteilla, jotka ohjaavat käyttövipua. Suojaritilän pitää olla pohjassa, jotta vipu liikkuu. Otan kuvan mekaniikasta tässä joku päivä.
 
Maasturisti sanoi:
No ny on muutama motti halkoja tehty.
Pääosin puut menivät mallikkaasti paria huonosti tähdättyä oksaista yksilöä lukuunottamatta, jotka juuttuivat ristikon keskelle oksasta.

Joskus traktorikäyttöisellä tehdessä saatto pölli jäädä kunnolla jumiin. Joutui moottorisahalla auttamaan, jotta sai pöllin irti ristikosta. Työ tahti oli tosi verkkaista, etenkin metrisiä halkoessa ehti tehdä pinoa halotuista sillä välin kun teki halkaisutyötä.
 
Pari kommenttia puunhalkaisukoneesta

Hankin muutama vuosi sitten halkaisukoneen jota on käytetty sekä 200 että uuden 500 sarjalaisen kanssa.
Alkuun homma tökki pahasti varsinkin vanhojen, isojen, sitkeiden ja oksasten pihakoivujen kanssa vaikka yritti työntää vain yhtä veistä vastaan (ristikko ala-asennossa). Kone yksinkertaisesti ei jaksnut. Tilanne muuttui olennaisesti, kun hoksasin kiristää halkomiskoneen ohjausventtiilin yhteydessä olevan paineenrajoituksen kireämmäksi ja antaa Avantin oman paineenrajoituksen hoitaa ääritilanteet. Kun työhydrauliikan paine on ollut n. 210 bar niin pölli kuin pölli on haljennut.
Yksi suunnitteluvirhe halkomskoneeseen on jäänyt. Klapiränniä kannattavat korvakkeet ovat liian hennot ja taipuvat alaspäin. Korvakkeiden alapuolella on tilaa tukikolmioille - ikävä vaan, että hitsaus polttaa hyvin sinkityn rakenteen...
Muuten ihan toimiva laite, joka hoitaa niin suuren pöllin kuin kohtuudella jaksaa nostaa halkaisupöydälle.

JJ
 
No niin. Nyt on tehty n. 20m3 kiintokuutiota klapeiksi. Vauhti oli 10 m3/viikonloppu, eli ihan halkokauppiaaksi ei tahti riitä, mutta toisaalta mukaan mahtui myös muutaman tunnin taukoja.

Puut sai myös jumiin sitten lopulta ja oikein kunnolla. Etenkin kun onnistui osumaan ristikon keskelle oksalla. Sinänsä klapien "kuljetuspöytä" tuntui varsin tukevalta, sillä se kesti helposti vajaan 100 kg löysää rantajätkää, kun piti välillä nousta tiskille fiskarssilla tahtia lyömään. Tosin löysin sittemmin pari uutta etenemismallia elikkäs
-tuplanopeudella voi ajaa tavallisia puita
- pitää lopettaa heti, jos tökkää ja yrittää irroittaa+ käänttää ja vaihtaa yhdelle pumpulle.
- isot puut kannattaa halkaista kerran terä alhaalla ilman ristikkoa
- isot puut kannattaa sahata niin, että jää pieni taktiikka vara, eli että saa tarvittaessa kiilapuun väliin, jolla voi irroittaa tai ohjata juuttunutta puuta.

Kone ei tarvinnut kierroksia juurikaan tyhjäkäynnin päälle, jolloin polttoainetta ei kovasti kulunut.

Tukkipihdit toimivat hyvin sahapukkina isoimmille puille, joita ei yltänyt sahaaman yhdeltä puolelta.

Kuvissa näkyy mekaniikkaa, eli piikki, joka tulee ohjauskahvan eteen, kun ritilä on ylhäällä, sekä tanko, jossa asetettavat topparit, joilla voi asettaa halkaisupituuden.
 

Liitteet

  • jumi.JPG
    jumi.JPG
    66,1 KB · Katselut: 8 988
  • sakset.JPG
    sakset.JPG
    62,5 KB · Katselut: 8 991
Et tuollaisia verkkosäkkejä ole ajatellut, ei tulisi puihin niin paljon kintaanjälkiä..
http://www.hl-vihannes.fi/tuotteet/pakkaustarvikkeet/verkkosakit/
 
Juu, hyvä vinkki.

Mulla on joka tapuksessa menossa piha uusiksi kokonaan, niin puita joutuu siirtelemään varmasti jossain välissä. Ajattelin värkätä siirtyvän liiterin laittamalla trukkilavaan tolpat ja kanaverkkoa, mutta tommonen isompi säkki lavalla voisi ajaa saman asian.

Toi 30 l pussi voisi olla toisaalta kätevä, koskapa siinä tavara kulkisi sisälle saakka samassa paketissa. Tommosen vois laittaa jotenkin tuohon kuljetuspöydän päähän itsekseen täyttymään. Täytyypä hommata muutama nyssäkkä kokeeksi. Pussiin voisi sitten laittaa aina kympin hintalapun, niin saisi taas perusteltua itselleen ja rouvalle koneinvestoinnilla saavutettavaa säästön määrää :)
 
Itselläkin koivupropsia senverran runsaasti, että osa pitäisi saada helposti liikuteltavaan muotoon.
Mitä mahtaa tuore kuivukplapi painaa motilta.
Agrissa on kaupan 100cm korkeita verkkopusseja, nuo HL-vihanneksen pussit oli 2m
Pikkupussiin tuskin montaa kalikkaa sopii latomatta.
 
Ominaispainoja

  • Koivupuu, ilmakuiva 650 kg
    Koivupuu, tuore 850 kg
    Kuusipuu, ilmakuiva 450 kg
    Kuusipuu, tuore 800 kg
    Leppä, ilmakuiva 500 kg
    Leppä, tuore 750 kg
    Mäntypuu, ilmakuiva 550 kg
    Mäntypuu, tuore 900 kg
    Sahajauhot 400 kg
    Tammipuu 500 kg

Kuljetuskalusto-ryhmässä listattuna myös muiden aineiden suunnilleen painoja / m3
 
Maasturisti sanoi:
Puut sai myös jumiin sitten lopulta ja oikein kunnolla. Etenkin kun onnistui osumaan ristikon keskelle oksalla. Sinänsä klapien "kuljetuspöytä" tuntui varsin tukevalta, sillä se kesti helposti vajaan 100 kg löysää rantajätkää, kun piti välillä nousta tiskille fiskarssilla tahtia lyömään. Tosin löysin sittemmin pari uutta etenemismallia elikkäs
-tuplanopeudella voi ajaa tavallisia puita
- pitää lopettaa heti, jos tökkää ja yrittää irroittaa+ käänttää ja vaihtaa yhdelle pumpulle.
- isot puut kannattaa halkaista kerran terä alhaalla ilman ristikkoa
- isot puut kannattaa sahata niin, että jää pieni taktiikka vara, eli että saa tarvittaessa kiilapuun väliin, jolla voi irroittaa tai ohjata juuttunutta puuta.



Kuvan tapaista rautaa mietin joskus jumeja tehdessäni. Elikkä irtorauta jolla voisi "peruuttaa" jumiintuneen puun irti terästä!
Ei tullut testattua, mutta ymmärtääkseni toimisi.

Maasturistin huomiot puun halkeamisesta pitävät paikkansa. Kokemuksesta oppii näkemään mitkä voi ajaa suoraan ristikon läpi!

Klapien varastointiin ja siirtoon on olemassa kaupan "rullakon" tapaisia häkkejä. Valmistajaa en nyt pikaisella googlettamisella löytänyt.

Tämän löysin, mutta toinenkin valmistaja on..
 

Liitteet

  • jumin_poisto.jpg
    jumin_poisto.jpg
    65,6 KB · Katselut: 4 092
Juu, hyvä idea!

Vetopäähän tarttee vaan olla jokun sorttinen (pika)lukitus, sillä pelkkä irtorauta saattaa poistua vauhdikkaasti tangentin suuntaan, kun puu irtoaa tai rauta luiskahtaa pois puun päädystä.

-m
 
Maasturisti sanoi:
Juu, hyvä idea!

Vetopäähän tarttee vaan olla jokun sorttinen (pika)lukitus, sillä pelkkä irtorauta saattaa poistua vauhdikkaasti tangentin suuntaan, kun puu irtoaa tai rauta luiskahtaa pois puun päädystä.

-m

Tuskin tuo lentelee, mutta voihan lukituksen rakentaa sylinterin päähän ja ristikon puoleiseen voi laittaa pienen piikin joka tunkeutuu pölkyn päähän.
 
Hmm.

ja jos laittaa kiilan tuohon vetolevyyn ristikon päähän ja puomin puulle toppariksi, voi ajaa puita halki molempiin suuntiin :) Ikiliikkujan keksiminen on nyt lähellä.
 
Pätevän, joskin arvokkaan oloisia nuo tulenrakon häkit.
Avantilla näyttävät noita siirtelevän.
Harmi vaan kun tuote on patentoitu :(
 
Paalari sanoi:
Harmi vaan kun tuote on patentoitu :(

Eikös noihin patentoituihin ole paremmat ohjeet omatoimirakentajille ;)

Häkissä oli monta hyvää oivallusta, kuten pinottavuus, saranakatto ja ovisysteemi.

Tosin muutaman häkin hinnalla rakentaa jo pienen liiterin mutta sen siirtäminen on vähän vaikeampaa.
 
Jos hakisi satamasta muutaman kolhitun merikontin, veisi sen sitten ampumaradalle harjoitusmaaliksi, jonka jälkeen ilmastointikin pelaisi.
Emännyys voisi heittäytyä hankalaksi siinä vaiheessa kun ottaisi puheeksi konttinosturin hommaamisen.. ;)
 
Jostain syystä merikontti pihavarastona ei runsaasti lämmitä vaimoväen ajatusmaailmaa.

Olin jo melkein kaupat tehnyt siististä merikontista, kun varmuudeksi kysyin sille sijoitusluppaa. Eikä sitä tullut vaikka tarjosin lautavuorausta ja harjakattoa peitteeksi.
 
Yritin joskus toimittaa, että tehdään open-top kontista kuiviketurvevarasto.
Mielipiteessä ei ollut isommin tulkinnanvaraa..
 
Mulla on iso kasa pihakuusen ylivuotisia pöllejä (halkaisijaltaan 50-60 senttiä), jotka tuntuvat kirveelle olevan hieman liikaa. Saako tuollaisia mahtumaan tähän Avantin halkomavehkeeseen? Pääsääntöisesti puut, joita halon (koivua ja kuusta) pyörivät maksimissaan tuolla 40 sentin nurkilla, jotka ilmeisesti menevät tällä ihan ok. Onko laite toiminut edelleen omistajillaan odotusten mukaisesti vai onko tullut havaittua joitain suunnittelun kukkasia? Vai olisiko jossain jokin parempi laite samaan rahaan? Fiskarsin halkomalaitteen haluaisin kyllä jo asettaa varaston oven auki pitimeksi...
 
Toimii ihan ok. Suurimmat pöllit olivat tuota 50-60 cm luokkaa, Silloin pitää kyllä turvaritilää vähän pitää auki ja homaassa se vääntyikin niin että verkkoa piti hitsata. Ritilän tuenta on vähän heppoinen, mikä on toisaalta hyvä, kun koko värkki ei hajoa, kun liian isoja tulee välillä ajettua kumminkin.

Isoissa pölleissa isoin ongelma on pöllien nosto pöydälle, kun tahtovat painaa aika paljon. Pyörittelin pöllit laudasta tehdyn rampin avulla, niin selkä vähän säästyi.

Viime kesänä sattui varaosan vaatinut vahinko kun laitoin halkojan metsässä vähän kaltevalle alustalle ja joku säätö oli päällänsä kun irroitin sen työkalukiinnikkeestä. Kun laitoin vehjettä takaisin kiinni, se otti ja kaatui, jolloin käyttöventtiilin vivun puoleinen pääty murtui. Se on melko kehnosti suojattu ja vehje on niin kapea ettei pysy kuin tasamaalla pystyssä.

Pihassa on neljäkymmentä pinokuutiota kuusta ja koivua, joten usko halkojan hyvyyteen on säilynyt edelleen vahvana. Talvella pitää sitten taas tehdä klapeja.

Sähkönkulutus on muuten tippunut huterassa 30 luvun 150 m2 talossamme 30 MWh -> 20 MWh, kun on jatkuvasti kuivaa puuta tarjolla, niin jaksaa paremmin lämmittää. Viime talvena meni n. 10 m3 pinokuutiota. Varastoa on hyvä pitää, niin pysyvät kuivina ja kuivat puut ovat erittäin hyviä houkuttimia talkooväelle vaihtokaupaksi.

-m
 

Uusimmat keskustelut