Kaivurin valinta edessä | AvantClub - Keskustelupalsta

rekoheko

Jäsen
Keskustelun aloittaja
8.1.2010
11
0
1
420:n eteen pitäisi saada kaivuri. Kaivuutöinä ojia, kukkapenkkejä, autotallin perustukset (n 100m2) ja kaikkea siltä väliltä.
210 - edullisin ja kevein, kaivuusyvyys liki sama kuin 220.
220 - tonni lisää ja 10cm syvemmälle, painolisäystä 160kg eli rautaa enemmän siis kestääkö rasituksia enemmän vs 210? Kaupanpäälle kääntösädettä lisää 120 -> 180 astetta. Tekeekö tuo autuaaksi?
250 - 30cm syvemmälle ja rahaa palaa enemmän, onko rakenteessa merkittävää eroa 220 suhteen?

Mihin arvon raati päätyisi?
 
Nyt on tullut uusi malli 260, jonka geometria on ihan älyttömän hyvä. Paino on vain iso ongelma 420 kanssa, ei muistaakseni suositeltu semmoisen nokalle, mutta varmaan sen kanssa tulee toimeen, kun lisää puntteja perään. 420 vaan alkaa todennäköisesti muista paikoista sitten naukumaan ylisuuren massan alla. Mutta jos hyvän kaivuutuntuman haluat, niin hommaa semmoinen.

210 riittää varmasti satunnaiseen *urakointiin, 180 asteen kääntöä tarvitsee pakosti oikeastaan vain esim. talon perustusten virerustaa operoidessa, jolloin koneen voi ajaa vapaammin montun viereen.
 
Jos uutta kaivuria olet hankkimassa Avant Käsihinnaston tieto saattaa helpottaa valintaa.

Kaivuri 220/250 kohdalla on maininta: * Huom! poistuu valikoimasta 2011 syksyllä.

En tiedä onko noita malleja vielä tehtaalla myymättä, mutta ainahan voi kysäistä tarjousta. ;)
 
Nyt ei taida olla kovin suosittu vastaus mutta kevyeen käyttöön nuo varmasti menevät hyvin mutta oma mielipide on että ainakin jos meinaat autotallin perustukset kaivaa niin joko ostaisin tai vuokraisin ympäripyörivän vehkeen (tai ottaisin jonkun kaivamaan). Ite kun on rakennusprojekti meneillään niin ei moneenkaan niihin paikoihin Avantilla päässyt siinä vaiheessa kuin kaivettiin eli (kumi)telaketjut tarvitsi sekä ulottuvuudessa iso ero. Mun mielestä Avantti on loistopeli mutta on noi "oikeat" kaivurit aika paljon tehokkaampia. Tuo uusi 260 kaivuri vaikuttaa kyllä jo huomattavasti "oikeammalta" mutta eihän sekään tietty tuota etenemiskykyä eikä ulottuvuutta muuta.
Mutta jos Avantin kaivuria katselet niin näytti olevan tehtaan sivuilla käytetty 250 kaivuri myynnissä.
 
Minulla on ainoastaan minikaivuri, joten olen jäävi ottamaan kantaa kaivurin valintaan,
mutta tuo 260:nen on tosiaan olemukseltaan omaa luokkaansa.

Varsinaisissa maanrakennustöissä minäkin olen ottanut paikalle ammattimiehen ja -koneen tarpeen mukaan.
 
Suositusta kysyjän konevalintaan en voi antaa. Pari kesää 250:llä kaivaneena voin kuitenkin todeta että sillä tekee paljon pihan pikkutöitä. Esimerkiksi...
- kaivaa kukkapenkit, pensaat ja muut turhat pihan koristelut pois "kerta kuokkaisulla" jotta saa tasaisemmat ja helppommin niitettävät nurmikot...
- kaivaa kannot pois, isotkin, mutta suuri kanto täytyy kaivaa "metrin säteeltä" ympäri koska lähempää 250 ei jaksa katkoa juuria.
Olisiko tuollainen 5-7 cm tuore juuri paksuin minkä se vetää huomaamatta poikki?(?)
- pienet kannot (15-20 cm puu tms.) nyppää maasta suoraan kauhaan.
- kaivaa satoja metrejä salaojaa, vesiputkiojia jne. hankalaankin maahan, kun hyväksyy sen että työ vie aikaa enemmän kuin jos asialla on 20 t kaivinkone.
- Savisessa maassa, sellaista tiukkaa "tiilisavea", kaivu sujuu hienosti tekniikalla ("vuolemalla"), ei voimalla kuokkimalla, koska voima ei riitä.
- 80 l saavin kokoiset (= 2x kauhan koko) kivet kaivaa rutiinihommana maasta pois. Isommat täytyy "kaivaa ympäri" ja vetää pois kuopasta ja pyörittää pois tieltä. Tämä on työnä hidasta, ja tällaisen maaperän kaivamisessa on kunnon kaivinkone oikeampi työväline jos aikaansaamisen tarve on suuri.

Sellainen tutina on että voimaltaan 250 vastaa hyvinkin, jos ei reilustikin 1,5 t. minikaivureita, mutta ei tieteenkään ole niin näppärä eli nopea kuin ympäripyörivä kone. On sillä kuitenkin saanut myös sokkelit seinänviertä myöten kaivettua. Jos maa on helppoa, sillä pitäisi syntyä 100 m2 autotallin pohja (...tämä on myös omassa ohjelmassa ensi kesäksi) kun ei oleta sen olevan valmis päivässä tai kahdessakaan. Jos on kiire tai maaperässä "1/2m3":n kiviä tai isompia, tai Avantilla ei pääse kunnolla kääntyilemään, täytyy paikalle tuoda oikea kaivuri.

250:n ketjukääntö on saanut paljon huomiota tällä palstalla ja muiltakin käyttäjiltä heikkoutensa takia (lenkkejä menee poikki) ja siksi että kääntö on hieman epätarkka. Ketjun kestävyyteen voi vaikuttaa myös sillä miten kaivaa ja missä suunnassa kaivuria rasittaa. Ostin minäkin varoilta nuo kääntöketjun varalenkit. Tämä auttoi, sillä ketju ei ole vieläkään mennyt poikki!

Summa summarum, 250 tekee väsymättä ainakin saman kuin 5 riuskaa lapiomiestä. Jos pitää tehdä vielä enemmän, niin sitten paikalle kannatta tuoda oikea kaivinkone, 5 t tai suurempi eikä mitään minikaivuria.... Ohessa vielä kuva viime syksyn ojankaivuusta ja löytyneestä kivisaaliista.
 

Liitteet

  • Kivikasa _01.jpg
    Kivikasa _01.jpg
    51,1 KB · Katselut: 8 959
  • ojan kaivu.jpg
    ojan kaivu.jpg
    61 KB · Katselut: 8 984
Komppaan lipposta.

Olen käyttänyt 205 ja 220 kaivureita n. 500 tuntia.
- ruopannut matalan rannan kaislikon n. 2500 m2
- kaivanut n. 50 kantoa ylös, suurimmat n. 60 cm tyvihalkaisijaltaan
- irroitellut ja siirrellyt kiviä, suurimmat neljänneskuution luokkaa
- kaivanut auki 30 luvun talon sivustan moreeni maan salaojitusta varten (aivan * kovaa tavaraa)
- kaivellut monttuja ja ojia kaapeleille ja puskille.
- siirrellyt puita ja pensaita
- asentanut kaivon

Kaivuutehossa ja irroitusvoimassa väitän että päästään lähelle 2-3 tonnin kuokkaa, kuitenkin niin että ulottuvuudessa hävitään. Vuokraamani uudet 3 tn neussonit ja jbc:t eivät näppituntumalta olleet juurikaan avantia kummoisempia. Isoa aluetta kuokkiessa (kuten tallin pohja) joudutaan välillä viemään tavaraa maakauhalla pois, kun kone ei siirrä kasaa kovin pitkälle.

Käännön ketjuja katkeili oikein urakalla louhostyömaalla, jossa myös kolmen tonnin peli osoittautui liian pieneksi. Puolen vuoden aikana katkesi kahdeksan lukkoa, mutta silloin oltiin jo pitkälti suorituskyvyn tuolla puolen. Kääntö pitää vaan heti kiristää, kun huomaa väljän, muuten lukko antautuu.

Jos oikeita töitä on sen verran että kaivurin hinnan saa kohtuudella kuoletettua, niin kaivurista on kylla jatkuvaa iloa monenlaisten pienten ja vähän isompienkin hommien teossa.
Lisäksi kaivaminen on oikein mukava harrastus. Viidessä minuutissa saa vuosien vahingon aikaiseksi :)
 
Olen kaivellut Lipposen kuvassa olevien kokoisia kiviä ja jopa isompia ylös maasta 320S koneella ja 210 kaivurilla. Vaatii tietysti hieman aikaa, mutta onnistuu. Paineet oli tehtaan asetuksissa ja kaivuri ei ole ainakaan vielä ratkennut mistään.

Ton 210 kaivurin suurin ongelma tai puute on todellakin tuo vajaa kääntösäde. Joskus ottaa päähän kun ei saa kerralla maata siirrettyä tarpeeksi kauas kaivannosta. Ja jälleen kerran ongelman/puutteen voi kuitata käyttämällä hommaan hieman lisää aikaa.... :mrgreen:

Vajaa kääntösäde 210 kaivurissa saattaa olla ihan suunniteltu juttu. Koneen puomiin tulee melkoinen puomia kiertävä vääntö kauhan ollessa täynnä kiviä, käännettäessä puomi koneen sivulle ja siirrettäessä kauha niin pitkälle kuin mahdollista. Jos puomi kääntyisi täydet 90 astetta koneen sivulle, olisi rasitus puomiin suurempi. Tästä syystä kaiketi noissa 220/250 malleissa on koneen alle tulevat tuet. Vastaavia tukia ei ole enää 260-kaivurissa, joten syy miksi sitä ei suositella 400-sarjaseen saattaa olla ettei 400-sarjan puomi kestä täyden kauhan kääntämistä täysin koneen sivulle. Tämä on sitten pelkkää spekulointia ja arvailua, mutta en oikein usko että 260-kaivurin paino olisi ainoa syy miksi sitä ei suositella 400-sarjaseen.

Yksi plussa 210 kaivurissa verrattuna 220/250 malleihin on sen nopeampi kiinnittäminen. Venttiilipöytä on varren päässä ja sitä ei tarvitse erikseen nostella ja asennella. Kaivurin asentaminen ja irroittaminen käy hetkessä. Tää sama ominaisuus on myös uudessa 260 kaivurissa. Siinä vielä jopa kaasujousella kevennettynä.
 
Kiitos raadille nopeista vastauksista ja kommenteista. Se on sitten 210 ja jos tulee tenkkapoo eteen, niin isot pojat kuokkineen saa tarvittaessa pihalle.
 
Kevättä rinnassa - kaivamiset alkoivat

Pääsin tänään ensimmäistä kertaa kokeilemaan jo jouluna toimitettua uutta 260 kaivuria. Kohteena rantaan rakennettava uusi laituri. Täällä etelärannikolla maapohja ei ole lainkaan roudassa - lunta on niin pahuksen paljon eristeenä, rantarinteeseen ja osittain jäälle on kertynyt keskimäärin noin metri.

Aikaisempi kaivuri oli monesta kohtaa vahvistettu ja paranneltu 205 johon uutta vertaan. Tässä ensimmäiset kommentit:
* kaivurin kiinnitys kuormaajaan (630) on todella helppo, nopea ja vaivaton. Kuten aiemmin tässä kirjoitusketjussa kommentoitiin, syntyy kuormaajan puomiin melkoinen vääntö kun 90 astetta poikittain kammetaan täydellä paineella maata/kiviä/kantoja ylös. Mallin 220/250 alatukia ei ole. Toki leveällä olevat tassut kompensoivat osan tästä - erityisesti kun tassut voi helposti passata tukemaan oikein suoraan kuskin pukilta joka tilanteessa. Uskokaamme, että Ylöjärvellä hallitaan lujuusopin perusteet.
* Kaivurin hydrauliikan putkitus/letkutus on toteutettu kovin pienillä dimensioilla. Alkuun kaikki liikkeet olivat kuin hidastetusta filmistä. Mutta kun öljy lämpeni (ja varmasti lämpiää kun pakotetaan noin pieniin pilleihin) alkoivat liikkeet sujua ketterämmin. Silti jäi vaivaamaan putkituksen/letkujen mitoitus. Ilman kuormaakin Kubotan kierrokset putoavat kun käyttää ulompaa puomia tai kauhan kääntöä - ainakin kahdella pumpulla operoitaessa. Pääpuomin käyttö tai sivuttaiskääntö eivät kuormittaneet Kubotaa. Aihetta täytyy tutkia tarkemmin. Ymmärrän, että venttiilipöydässä ei ole minkäänlaisia säätöja tai kuristuksia.
* Tehtaan jäljiltä kaivurin varoventtiiilin säätö oli jäänyt joko tekemättä tai mennyt muuten pieleen. Venttiili alkoi lettaamaan jo noin 150 bar'ssa. Uudelleensäätö on toki helppoa ja vei vain hetken. Lettauspaine korjattu tasoon n. 200 - 205 bar.
* Ylöjärveläisiä täytyy onnitella sivuttaiskäännöstä. Nyt ollaan ammattitasolla.
* Venttiilipöydän ergonomia ei ainakaan heti sopinut minulle. Kahvat tulevat liian pitkälle kuormaajan ratin yläpuolelle. Vanhassa 205'ssa kyynärpäät nojasivat mukavasti rattiin. Nyt kädet ovat kokonaan ilmassa ja ainakin n. tunnin touhuamisen jälkeen minulla alkoivat kädet puutua. Pöytää on ilmeisesti mahdollista siirtää alaspäin mutta se edellyttää vähän rälläkkä- ja maalaustöitä.
* Kauhan vaihtomekanismi on yksinkertaisuudessaan loistava. Onnittelut suunnittelijalle.

Olisi mukava kuulla muiden tällä saitilla kirjoittelevien kokemuksia tästä uutuudesta.

JJ
 
Hei Ville Remppaaja

Viikonvaihteen ensimmäiset kaivamiset koskivat melko helppoa rantamoreenia ja osittain mutaa joten en vielä tässä yhteydessä uskalla sanoa mitään kovin jykevää aiheesta.

Jos paineet ovat samat niin uusi 260 on noin 10 % sylinterin työntöön nähden ja vastaavasti n. 3 % vetoon nähden voimakkaampi kuin malli 205. Tämä perustuu sylinterien dimensioihin (260: 63/36 ja 205: 60/32). Mekaanisista vipusuhteista ei minulla ole tarkkoja mittoja.

Heti lumien sulattua tarkoituksena on kaivaa uusittavan rantasaunan jätesesisysteemin edellyttämät ojat ja pumppukaivon montut. Tällöin pureudutáan ikikuusien ja mäntyjen juuriin, räjäytettävään kallioon ja sitkeään saveen sekä myös helppoon rantamoreeniin. Luulempa, että homma on sopiva testi uutukaiselle. Palaan raportilla.

JJ
 
Onko kukaan kokeillu miten tuo 220 kaivuri toimii 320 nokalla. Lähinnä onko liian painava eli pystyykö siirtämään vai käykö perä kevyeksi. Olis 210 ja 220 kiikarissa pitäis vaan osata päättää kumman ottais.
 
On se 220 aika painava liukuohjattuun. Joudut laittaan puntteja 3-5 perään. Sitten se keulii ilman kaivuria. Suosittelen sitä kevyempää.
 
Isommasta 220 kaivurista ei oo kokemuksia, mutta 210 on oiva peli 320 nokalla. Paljon noilla ei suoritusarvoissa ole eroa. Ilmeisesti 220 kääntösäde on täydet 180 astetta kun se 210 kaivurissa on hieman vähemmin. Vastaavasti taas 210 on uudempaa sukupolvea, matalampi, parempi "ergonomia" ja hieman helpompi asentaa ja irrottaa.

Sen verran painoista voin sanoa, että jo 210 ilman takapainoa teki 320S:n aika herkäksi "nyökkimään". Veikkaisin, että painavampi 220 vaatii ihan ehdottomasti punttia perään. Yhdellä 40kg lisäpainolla 210+320S yhdistelmän käytös parani huomattavasti. Paino lisää olisi ehkä ollut optimi. Yhdellä lisäpainolla ilman työlaitetta ajaminen taas oli jo melkoisen hankalaa, joten kahdella todennäköisesti erittäin.
 
Viime kesänä mulla oli tuo 210 vuokralla ja olin todella positiivisesti ylättynyt laitteen kyvyistä. Ja ensi kesäks tullut joitakin kyselyitä niin ajattelin et pitäiskö ostaa omaksi. Täytynee aloittaa hintaneuvottelut 210. Mulla on omavalmisteiset lisäpainot takana ja ilman lisälaitetta kulkee käytännössä aina kahdella pyörällä, vaatis vähän tuotekehittelyä.
 
Täällä 210 kaivuri 313 nokalla, kaiveltu on kymmeniä tunteja kaikenlaista maastoa ja maata ja on asiallinen kaivuri. Menee ilman peräpainojakin, mutta joskus pidän 110 kg peräpainoja niin helpompi liikutella. Varsinkin mäkisessä tai epätasaisessa maastossa painot hyvät niin sivuttaisliikkeet eivät ole niin voimakkaat. Painopiste keulalla on aika korkealla ajettaessa.
 
Niinhän siinä sitten kävi et tuumailu koitui kohtaloksi ja havittelemani kaivuri myytiin ennen ostopäätöstä. Täytynee luoda kontaktia tehtaan suuntaan jos sitten ostais uuden. Ellei jollakulla loju nurkissa ylimääräistä 210?
 
Viimein saapui tehtaalta lähetys uuden 210 kanssa. Laite tuli sarjapikaliittimellä, olivat kuitenkin ystävällisesti laittaneet vanhat liittimet mukaan, nyt vaan ongelma kun letkuja ei ole merkitty, niin kumpi on vapaakieto. Itse pähkäilin et vapaakierto tulisi venttiilipöydältä ja työ menis nopeudensäätöventtiilin kautta?
 
Jos työlaitteen suunnasta katsoo kohti Avanttia ja sarjapikaliitintä niin vasen alhaalla on sininen, vasen ylhäällä musta ja oikealla ylhäällä on vapaa paluu. Näin niissä missä on on 3 letkua! Ja sarjapikaliitin käteen niin että tuon "faster" avi mikä teksti nyt olikaan tulee ylöpäin, eli ohjaustapita jää ylä ja alareunaan keskelle.
 
Ensimmäiset palautteet kaivurista 260

Uudella kaivurilla on saatu ensimmäiset työt (ja vahingot) aikaiseksi. Kuten jo aiemmin tässä viestiketjussa totesin, puhumme tässä yhteydessä melkoisen valmiista ja ammattimaisesta tuotteesta. Parhaimmat uudistukset ovat kiinnitys kuormaajaan, poikittaiskääntö ja kauhan vaihto - siis ihan perusmekaaninen. Ja tietenkin tassujen korkeussäätö suoraan kuskin pukilta. Kaivurin ulottuvuus on ainakin minun tarpeisiin erinomainen - eipä 630 kuormaajalta peruskoneena voisi enempää odottaakaan.

Putkitus/letkutus ihmetyttää entistä enemmän - en tosi ole vielä ehtinyt keskustella Avant'n suunnittelijoiden kanssa. Poikittaiskääntö ja etupuomin liikkeet sujuvat mielestäni normaalisti - sen sijaan kauhan ja taaemman puomin liikkeet ovat kuin hidastetusta filmistä. Kylmällä öljyllä, 2 pumppua päällä ja moottorissa n. 2000 RPM sammuu moottori vaikka kaivurissa ei mitään kuormaa. Vasta kun öljy on lämmennyt niin, että öljyn jäähdyspuhallin alkaa pyöriä, sujuu kauhan ja takapuomin liikkeet lähes odotusten mukaan. Syynä ilmeisimmin tosi pieni putkitus näiden sylintereille - putken ulkohalkaisija on vain 6 mm!! Miksi???

Puskulevyä ei juuri uskalla käyttää, sillä etupuomin alapää ja sen alanivelen alta kulkevat letkut ovat kovin edessä ja lähellä tasattaavaa maa-ainesta. Pelkään, että kivet ja louheet rikkovat helposti lethut ja hienompi hiekka tunkeutuu niveliin. Taidanpa hitsata pari latanpätkää suojaksi.

Olisi mukava kuulla Huollon ja mahdollisten muiden käyttäjien kommenteja aiheesta.

Terveisin
JJ
 
minulla ei ole avantin kaivureista sen kummempaa kokemusta mutta kun ite oon väsäilly jotain hydraulivehkeitä niin niitten suunnittelussa käyttäny esim tommosia laskureita http://www.hydrauliikka.eu/index.php?sivu=laskurit&alasivu=putket_ja_letkut
ton mukaan putket ihan liian pienet,mut ehkä kuitenkin parempi kysyä ensin nuilta ammattilaisilta :D
luulisin että niiltä kyllä löytyy asiaan järkevä ja looginen vastaus.
 
Kaivuri 260 kokemuksia

Loppukesän ja alkusyksyn aikana olen ehtinyt käyttää kaivuria ehkä 40 - 50 tuntia joten jonkinlaista tuntumaa on saatu.
Laite on ilman muuta ammattitasoa. Kuvan mukainen kaapelioja, noin 40 m pitkä ja metrin syvyinen tiukkaan kiviseen hiesumaahan syntyi parin illan urakkana.

Aiemmin ihmetelty kauhan ja takapuomin pieni putkitus korjaantuu. Tehdas lähettää takuuna isommat röörit ja letkut - uudet kaivurit toimitetaan kuulemma jo isommilla dimensioilla.

Mallien 220/250 alatukien puute ei tunnu itse kaivamisessa haittaavan - sen sijaan Avantin oma puomi on kovilla. Korvakkeeseen kohdistuu melkoisia voimia. Kuten kuvassa näkyy, on tappiliitoksesta lähtenyt jonkin verran metallipurua. Paikka lienee syytä voidella esim. kuivavaseliinilla joka kerta kun kytkee kaivurin kuormaajaan. Ennen pitää kohteelle täytyy keksiä jokin vahvistus - ainakin kunnolla koneistetut ja karkaistut liitoselimet.

Puskulevy ja poikittaiskäännön sylinterien ylemmät tuet ovat muutaman pultin leikkausvoimien varassa. Veikkaan, että rakenteet eivät ole pitkäikäisiä. Täytyy keskustella tehtaan kanssa hieman kone-elinopista....

Mukavaa syksyä
JJ
 

Liitteet

  • Kaapelioja.pdf
    202,6 KB · Katselut: 948
  • Puomin korva.pdf
    97,8 KB · Katselut: 996
Hyvin on "jyrsinyt" korvaketta. Täytyy sanoa, että kyllä on kovilla puomi kaivurin kanssa.
Tuleeko tuohon vääntöä myös sivusuunnassa? Kaikkiin muihin suuntiin ainakin tulee.
220 kaivurilla olen saanut omasta koneesta korvakkeen reiän soikeaksi/väljäksi.
Sen tukitanko vääntää vaan eteen ja taakse päin.
Olen ajatellut tehdä tukitankoon "vanttiruuvin" jolla saan kiristettyä löysät pois.
 
Yhden kesän jälkeen käyttökokemuksia 210-kaivurista:

210 on kohtuullisen näppärä laite kevyeen kaivamiseen, mutta "näppäryys" on ehkä sen suurin rajoite.

Vajaa kääntökulma on minusta kaikkein suurin ongelma. Jos kaivaa uutta ojaa avoimessa maastossa, niin rajoitettu kääntö ei ehkä haittaa, mutta vanhan ojan avaaminen, kun toisella puolella on vielä korkea penkka, ei ole kovin helppoa, vaan homma vie aikaa turhankin paljon. Vajaa kääntyvyys ei ole tässä ainoa rajoite, vaan myös kaivurin pieni koko pitää muistaa.
Kääntökulma on rajoite myös, jos maata pitäisi voida lastata peräkärryyn. Tällöin ei tarvitse olla edes missään ahtaassa paikassa, vaan ihan avoimessa paikassa, jossa on esim. sorakasa ja kärry sen vieressä. Kärryn paikka pitää katsoa tarkkaan, jotta 210-kaivurilla saa lastattua tavaraa pieneen mönkijä kärryyn ilman, että Avantia pitäisi "koko ajan" siirtää. Normi sorakauha olisi tässä parempi, mutta se ei aina ole kiinni koneessa.
Täytyy myöntää, että olen rajoitetun kääntyvyyden takia useamman kerran kaivannut ympäripyörivää kaivuria!

Toinen kohta on puomia nostavan sylinterin toiminta. Siis sen, jonka voimalla nostetaan esim. kivi maasta. Ao. sylinteri on "vetävä" sylinteri, jolloin mielestäni sen teho on suurempi, kun sylinterillä painetaan kauhaa maahan. Oikeissa kaivinkoneissa ao. sylinteri toimii yleensä toisinpäin (sylinteri venyy ja puomi nousee). Niissä näyttää yleensä olevan jokin suoja, jotta sylinteriin ei osu mahdollinen irtoaines. Avantin kaivureissa on puskulevy niin lähellä puomia tai oikeammin puomi puskulevyn edessä, että "oikeinpäin" oleva nostosylinteri ei taida olla mahdollinen. Nyt vain tuntuu siltä, että kauhan sylinteri ja "kaivuuvarren" sylinteri kyllä jaksavat toimia, mutta kauhaan keploteltu isompi kivi ei oikein tahdo nousta (520 Avant).

Kolmas asia on ohjausvivusto ja sen puomi/tanko. Avantissa on LX-ohjaamo ja sen kanssa kaivurin käyttö ei ole ihan niin helppoa kuin ilman ohjaamoa. Ohjausvipujen saaminen sopivalle hollille vaatii aika usein vivuston pituuden säätöä ja kyseisessä tangossa oleva lukitusruuvi (käsin kierrettävä lukituspyörä) ei ole kovin kätevä. Tämä tietysti koskee kaikkia kaivurimalleja eikä yksin 210-kaivuria, jos niissä on samanlainen säätö.

Täälläkin mainittu tukitanko ja sen kiinnitys Avantin puomissa olevan tukilaipan reikään on oma lukunsa. Reiän ja siihen työnnettävän tapin pitää tietysti olla tiukasti sovitettu, mutta kaivurin tukitangon kohdistaminen tukilaippaan aina oma aikaa vievä shownsa.

210:ssä on liikkeiden nopeussäätö, mutta sillä vaikutetaan kaikkiin kaivurin liikeisiin. Minusta ongelmallisin on sivukääntö, joka toimii hieman liian nopeasti, jos muut on sädetty sopiviksi. Jos sivukääntö on sopiva, niin muut liikkeet ovat liian hitaita.


Tuossa on aika paljon kaikkea negatiivista, mutta ilman 210-kaivuria olisi kuluneena kesänä jäänyt moni asia tekemättä. Kaivoin mm. osittain uusiksi parissa kolmessa päivässä noin 100 metriä ojaa, joka on mökkitiellä aika pahassa rinteessä. Kaiken lisäksi maasto on todella kivistä eikä mitään rantahiekkaa. Lisäksi syreenipensaiden juurakoiden kaivaminen lapio/kuokka-linjalla olisi jäänyt tekemättä.
 

Uusimmat keskustelut