Nelitoimikauhan avautuminen | AvantClub - Keskustelupalsta

alavilla

Jäsen
Keskustelun aloittaja
24.10.2009
113
1
18
Onko kukaan mitannut tai voisiko joku nelitoimikauhan omistaja mitata, kuinka suuri kauhan avautuva "kita" on.
Siis halkaisijaltaan kuinka suuren kiven tai puupöllin kauhan avutuvaan kitaan voi ottaa?

Avantilla tuntuu olevan noita muitakin kauhoja, jotka lienevät tarkoitettu lähinnä maatalouskäyttöön, mutta joilla voisi myös nostaa/siirrellä kiviä tai pöllejä, jotka eivät ehkä toimi sora/maakauhana yhtä hyvin kuin nelitoimi.
 
4-toimikauhan kanssa tulee vastaan tehokkuudessa se että sillä saa helposti vain yhden puun pihteihin kerrallaan, kun tr kahmarilla voi ottaa helposti 3-4 pikkupuuta kerralla.

Jos etsit mahdollisimman monikäyttöistä metsäkauhaa, suosittelen tutustumaan kombikauhaan ja etenkin kapeampiin versioihin. Kombikauhalla saat helposti maastosta risut, muutaman puun kuskattua kerralla sekä tehtyä samat asiat kuin tavallisella kauhalla.

Tietysti jos painotus on maansiirrossa, on 4- toimikauha parempi, mutta sen vahvuudet painottuvat selkeäasti maansiirtoon ja pintojen tasailuun. Metsätöissä siitä on apua lähinnä yksittäisten puiden siirrossa ja kantojen nyppimisessä.

Huomioi että kauhan tai työvälineen paino rajaa osaltaan hyötykuormaa. Kombikauha painaa n. 120 kg, 4-toimikauha n. 160 kg ja piikit + kahmari n. 200 kg.
 
Painotus on maansiirrossa ja mökkitien hoidossa. Metsämaasto on kivistä, kallioista ja aika kaltevaa lukuunottamatta paria aluetta entistä peltoa (nykyistä puupeltoa). Mikäli saan ruopattua venerannan rantakaislikkoa, niin järvestä kertyvä moska pitää siirtää, mutta se onnistuu sorakauhallakin.

Pöllien siirtely on satunnaista enkä ole metsään vielä lähtenyt, koska maasto on aika hankalaa. Risujen tms. kantelu ei tule kysymykseen.

Käytössä on 520, 110 cm sorakauha ja 40 cm kauhalla oleva 210-kaivuri. Kiviä pystyy kaivamaan maasta sekä sorakauhalla että kaivurilla, jossa hommassa sorakauha on yllättävän hyvä, mutta se on hieman kevytrakenteinen kivien vääntelyyn. Molemmilla on kuitenkin aika hankala keplotella kyytiin kiviä, jotka ovat suurempia kuin kaivurin kauha. Kivet pyrkivät kulkemaan sorakauhan edellä ja kaivurilla ne saa helposti kauhan ja "puskulevyn" väliin, josta niitä ei saa kauhaan.

Siis kivien vääntö maasta ja poiminta kyytiin olisi tärkein juttu. Mieleeni tuli vain nuo muut työlaitteet, josko niillä voisi kaivaa kiviä ja kuinka suuren kiven niillä voisi poimia.

Jos pyöreän kiven halkaisija olisi seuraava ja kiven tiheys olisi noin 3000 kg/m3, niin kiven massa on suunnilleen alla oleva:
30 cm 40 kg
40 cm 100 kg
50 cm 200 kg
60 cm 340 kg
70 cm 540 kg

Jos nyt äkkiä muistin pallon tilavuuden oikein....

Jos kauha painaa vajaat 200 kg, niin 520:n pitäisi pystyä siirtämään pyöreää 60 cm kiveä, jos sen saa kyytiin. 70 cm kivi on varmaan liikaa, koska kone luultavasti keikkaa nokalleen.
 
Omalta osaltani pidän trukkipiikit+ kahmari yhdistelmää kätevänä kivien siirtoon ja lastaamiseenkin.
On kevein vaihtoehto (noin 155kg jos 100cm piikit ja 140kg jos 80cm piikit).
Ja pöllien siirtelyyn ehdottomasti hyvä valinta.
 

Liitteet

  • kivikuorma.jpg
    kivikuorma.jpg
    110,5 KB · Katselut: 5 302
  • pölliensiirto.jpg
    pölliensiirto.jpg
    112 KB · Katselut: 5 266
Jostain oli jäänyt mieleen että tr piikkien kiinnityslevy ei sisällä haarukoita ja siitä arvoin painon väärin.

Jos painotus on maansiirrossa, on 4-toimikauha hammastettuna oikea valinta. Yksittäiset jättikivet kulkevat tosiaan tr piikeillä paremmin, mutta pienemmät putoavat välistä.

Siivoilin ja järjestin pihan molempia vehkeitä hyödyntäen. 4-toimikauhan etu on että sillä voi kuskata maa-aineksia, vähän kaivella ja tasoitella.

Ota hiukan kapoisempi kauha, niin saat enemmän aikaan. Mulla oli aiemmin 130 cm ja 140 cm leveät versiot, mutta niiden kanssa operointi kivien kampeamisen yms. kanssa oli hankalampaa, kun vääntöä hukkui reunoille. 105 tuntuisi olevan oikein hyvä koko.
 
Kidan läpi menee 38 cm paksu tavara.
Levitetyllä kidalla pystyy tarttumaan 49 cm:iin.

Oke
 

Liitteet

  • 4toimikauha1.jpg
    4toimikauha1.jpg
    65,4 KB · Katselut: 4 998
Oke, kiitos viestistäsi ja erinomaisesta kuvasta.

Tuota tietoa kaipasin, koska isojen kivien siirtely on tavallisella kauhalla vaikeaa. Kitaan mahtuu siis noin 200 kg pyöreä kivi, mutta toki painavampikin, koska täysin pyöreitä kiviä ei taida olla muualla kuin voimamieskisoissa.
 
Katselin tuota nelitoimikauhan kuvaa ja yritin hahmottaa kauhan ainepaksuutta sekä kauhan saranan lujuutta.

Oletko Oke vääntänyt kauhalla kiviä maasta?

Ajattelen lähinnä kauhan lujuutta verrattuna sorakauhaan. Olen vääntänyt sorakauhalla (110 cm huuli) vain muutaman isomman kiven, eivät olleet mitään jättikiviä. Kauha on toistaiseksi kestänyt, mutta se on kuitenkin yhtä puuta verrattuna nelitoimeen, jossa on tuo sarana.

Arvaan, että kivien nosto pitäisi tehdä kaivurilla, mutta minusta 210:ssä ei tahdo voima riittää.
 
Olen ottanut kiviä maasta. Kauha avoinna tartun kiveen kiinni ja
nostan sen ylös. Maan päällä olevat pienemmät kivet saa kauhaan
helpoiten laittamalla kauhan kiven ympäri ja sulkemalla sen.

Isommat kivet, jotka eivät mahdu kitaan, olen poiminut maasta
kauha kiinni työntämällä kiveä eteenpäin, kunnes se on kyydissä.
Kauhassa on hampaat.

En ole erikseen varonut kauhaa omissa töissäni ja kauha on pysynyt
uutta vastaavassa kunnossa. Kauhan rakenteet tuntuvat niin vahvoilta,
että kiven puristamista ja nostamista ei tarvitse varoa.

Suurimpien kivien ja kantojen irroittelussa olen käyttänyt minikaivuria ja
pihtejä. Pihdit on tarkoitus muuttaa vielä lisäämällä toinen, keskeltä
sahattu adapterilevy 90-asteen kulmaan, jotta puunrunkoja ym.
voisi kuljettaa keskeltä.

Jos pitäisi käyttää vain yhtä työvälinettä kivien kanssa, valintani olisi
minikaivuri. Eteeni tulevat kivet ovat yleensä hieman näkyvissä maan
pinnalla. Seuraavana olisivat pihdit ja nelitoimikauha.

Oke
 

Liitteet

  • Pihdit.jpg
    Pihdit.jpg
    110,5 KB · Katselut: 4 906
Lisätään vielä käyttökokemuksia nelitoimikauhasta.

Kauha on järeää tekoa verrattuna sorakauhoihin.
Sillä voi poistaa pintamaata pelkäämättä kauhan vääntymistä.
Kiviä voi kammeta maasta vääntämällä kiveä kauhan yhdellä tai
useammalla hampaalla. Siis kauha kiinni.

Avonaisella kauhalla en ryhtyisi mihinkään vääntökokeiluhin.

Kauhan ainoa huono puoli on se, että kauha pyrkii aukeamaan
raolleen ellei aina välillä muista sulkea sitä hydrauliikalla.
Tästä vaivasta pääsee, kun lisää jonkinalaiset lukkotapit.
Siitä olisi myös se etu, että kauhaa voisi käytää ilman
hydrauliletkujen kytkemistä. Työlaitevaihdot olisivat nopeat.
Tämä muutos pitää tehdä jossakin vaiheessa.

Oke
 
Oke jo antoikin aika kattavan skaalan käyttökokemuksia, mutta lisätään vielä. Kauhalla voi irroitella tälläisia pieniä kiviä alempi kuva, nämä kivet on väännetty maasta ylös eli ei ollut mitään pintakiviä. Kauhan väliin kun laittaa hammastetun terän, leveys 2,5 m, kauha käy myös lanaukseen. Kauhan kynsien avulla saa väänneltyä kiviä , kantoja, juuria ja voi repiä pienet puut ja pensaat juurinee maasta ylös, kauhan kun avaa jaa vetää takaperin saa höylättyä sentti kerrallaan kerroksia pois. Sylsyllä kun puhaltelee reppupuhaltimella lehdet kasaan, Avantilla työntelee kauha auki asennossa lehdet isompaan kasaan ja laskee kauha auki asennossa lehtikasan päälle ja kauha kiinni ei tarvitse talikkoa heilutella. Kauha on kestänyt omassa käytössä mm. raivauskäytössä, missä ei sääliä tunneta, kauhalla on helppo ja nopea siirrellä puunrunkoja. Talvella hiekoitushiekka on hyvä ripotella, kauha vähän rakoselleen ja menoksi, samoin hiekan levitys, kauha vauhdissa auki ja sora on valmiiksi mattona. Sanoisin että on niitä työkaluja joita en pois antaisi niin kauan kuin Avantti on käytössä. Tähän vielä lisättynä kallistusadapteri mikä vielä parantaa kauhan käyttöä todella paljon.
 

Liitteet

  • Avant kiven irroitus 1 p.jpg
    Avant kiven irroitus 1 p.jpg
    351,4 KB · Katselut: 2 138
  • Lanan teräjälki 1 p.jpg
    Lanan teräjälki 1 p.jpg
    164 KB · Katselut: 2 124
Pysyykö tuo lanan terä kauhan leuassa ilman mitään lisiä, esim. terässä oleviin reikiin kierrettyjä pultti/mutteri-pareja, jotka olisivat leuan alapuolella (ja yläpuolella) ja jotka estäisivät terän nousemisen ylöspäin, kun terää painaa maahan?

Nuo kaksi kiveä taitavat olla suurempia kuin tuo kauha. Avanttisi taitaa olla 600- tai 700-sarjaa? En tiedä, jaksaisiko 520 irrottaa noita.
 
Ei voi rehellisesti muuta kun ihailla lajaatenan koneenkäyttötaitoja! Eihän sunnuntainakaan mennyt kun ehkä 2 minuuttia niin puukouran käyttö sujui kun ammatti puukuskilta!
 
Terä pysyy ilman mitään ylimääräisiä pultteja , ainoastaan puristuksella, kauhassa on sopivasti kulma joten terä ei pääse ylöspäin vaikka painaa terän maahan niin että etupyörät nousee ilmaan. Lanauksessa ei ole kertaakaan terä pudonnut paikaltaan pois. Koneeni on tällä hetkellä 640 , mutta nuo kivet on otettu 630:llä. Kivet on tosiaan isompia kun kyseinen nelitoimikauha. Olihan siinä pieniä vaikeuksia ottaa ne kivet ylös paikaltaan ja
 
STEFFE sanoi:
Ei voi rehellisesti muuta kun ihailla lajaatenan koneenkäyttötaitoja! Eihän sunnuntainakaan mennyt kun ehkä 2 minuuttia niin puukouran käyttö sujui kun ammatti puukuskilta!
Maasturistin kypäräkin jäi ehjäksi eikä tainnut pääkään kärsiä kun vei vielä kokouksenkin läpi.
 
lajaatena sanoi:
STEFFE sanoi:
Ei voi rehellisesti muuta kun ihailla lajaatenan koneenkäyttötaitoja! Eihän sunnuntainakaan mennyt kun ehkä 2 minuuttia niin puukouran käyttö sujui kun ammatti puukuskilta!
Maasturistin kypäräkin jäi ehjäksi eikä tainnut pääkään kärsiä kun vei vielä kokouksenkin läpi.

Niinpä!
 
alavilla sanoi:
Arvaan, että kivien nosto pitäisi tehdä kaivurilla, mutta minusta 210:ssä ei tahdo voima riittää.

En ihan tiedä mitä tarkoitat ettei voima riitä. Toki sitä saisi olla enemmin ihan niin kuin aina kaikissa muissakin koneissa. Silti mä en tiedä tarvitseeko kivien siirto enempää voimaa. Kyllä mä oon saanut 210 kaivurilla kauhan ja puomin väliin "kyytiin" niin isoja kiviä, ettei niitä ole voinut kuskaa kuin suoraan takapyörien noustessa ilmaan heti kun yrittää kääntää. Toki mulla koneena vaan 420, mutta kahdella takapainolla. Suurimmat kivet mitä ei ole saanut enää "kyytiin" olen kuljettanut kaivurilla vetämällä ja pyörittämällä.
 
520 ja myös pari lisäpainoa eli kaatokuormissa on jonkin verran eroa. Peruskoneilla 550 kg vs 800 kg tehtaan mukaan. Lisäksi "normikuljettajaan" verrattuna meillä kuski vastaa ainakin yhtä lisäpainoa, vaikka huomioidaan kuskin ja painojen sijainti etuakselista.

Olen itsekin nostanut 210:llä kiviä, jotka eivät mahdu kauhaan, vaan ne on puristettava kauhan ja kaivuvarren väliin. Kaivuvarsi siis se osa, jossa kauha on kiinni. Minusta vain ao. kaivurin puomia nostava sylinteri ei ole yhtä tehokas kuin ne kaksi muuta. Tämä tavallisessa kaivutyössä havaittuna, kun kauha ja kaivuvarsi saavat massan ilmaan, mutta puomilla ei oikein nouse. Syy on ehkä siinä, että se on vetävä sylinteri, jolloin sylinteri ei minusta anna samaa voimaa kuin työntävänä. Laitteessa ei pitäisi olla vikaa. Ei ainakaan ole mitään ulospäin näkyviä vuotoja.
 
  • Tykkään
Reaktiot: pikkukakkosenposti
Saman olen itsekin huomannut tuosta 210 kaivurista. Tosin hyvin tuolla pärjää, kun tekee tuntihommia :)
 
Mielenkiintoista. En muista koskaan havainneeni vastaavaa voimanpuutetta puomin nostossa. Koneiden ero varmasti vaikuttaa tuohon. Mun mielestä koneen perä nousee ennemmin ilmaan kuin puomista loppuu puhti. Kokonaisuutena olenkin ollut erittäin tyytyväinen 210 kaivuriin. Toki loppuu se voima välillä mullakin kesken kun koettaa ahnehtia liikaa, mutta ei mitenkään merkittävästi juuri puomin nostossa. Tai sitten olen vain niin tottunut siihen, etten reagoi sitä. Jos ilmat sallii, niin täytyypä viikonlopun aikana kokeilla. Tästä tulikin hyvä syy ottaa kaivuri esille :lol:

Edellä tarkoitin puristavani kivet yleensä kauhan ja puomin väliin. Kauhan ja kaivuuvarren väliin ei mun mielestä saa kovin isoja kiviä.

Jos haluaa varmistaa, ettei kaivurissa ole vikaa, niin puomin nostosylinterin letkut voisi ensimmäisenä vaihtaa venttiilikoneistossa toisinpäin ja kokeilla on tällä vaikutusta. Letkut voisi kannattaa ehkä vaihtaa kokonaan johonkin toiseen lohkoon. Tällä saisi varmistettua, ettei puomin nostosylinterin venttiililohkossa ole sisäistä vuotoa. Vaikka ulkoista vuotoa ei olekaan, niin venttiililohkossa voi olla täysin sisäinen vika. Jopa sylinterissäkin voi olla sisäinen vuoto. Oikeastaan parhaiten vian saisi tarkistettua jos kytkisi painemittarin sylinterin ja letkun väliin. Silloin kun voima loppuu sylinteristä, niin siellä pitäisi olla painetta täydet 185 baria (tai mikä nyt onkaan koneen työhydrauliikan maksimimipaine). Jos ei ole, niin silloin mun logiikan mukaan on jossain jotain vikaa ja paine pääsee karkaamaan johonkin väärään paikkaan. Sylinterissä on muistaakseni 3/8 tuuman kierre. Sitten siinä on 3/8 -> jic4 nippa välissä ennen letkua. Tuolla 3/8 kierteellä löytyy helposti T-liittimiä, mihin sopivalla supistajanipalla saa mittarin kiinni. Ei mikään ihan mahdoton homma testata.
 
En muista, olenko kokeillut ottaa niin suurta kiveä, että sen pystyisi kunnolla puristamaan kauhan ja puomin väliin. Suurimmat kivet, joita ei ole ollut onneksi kovin monta, olen siirtänyt sorakauhalla tönimällä.

Kaivuri pystyy kyllä nostamaan etupyörät ilmaan helposti, kun puomin nosto/lasku-vipusta laskee puomia alas. Tämä muistaakseni riippumatta siitä, onko puomi ylhäällä tai alhaalla ja kuinka kaivuuvarsi on. Luulen, että kaivuri ja koneen etupää on kuormana pienempi kuin vääntää takapää ilmaan.

Onko sinulla kaivurin puskulevy maassa, kun koneen perä nousee ylös? !!!

Tämä vaikuttaa merkittävästi siihen, nouseeko perä vai ei. Jos puskulevy on maassa, niin koko koneenhan pitäisi nousta sen varaan, jos puomilla vivutaan, kuten tässä puhumme. Ne pari kertaa, kun olen yrittänyt ottaa kiveä kauhan ja puomin väliin, olen pitänyt siinä vaiheessa puskulevyn maassa. Jos puskulevy on ilmassa, niin kaivurin reilu 200 kg paino syö osan kaatokuormasta. Avantin kaatokuorma taidetaan ilmoittaa siten, että sen etäisyys on 40 cm koneen työlaitekiinnityksen levystä eteenpäin. 400-sarjan sivulla sanotaan, että työlaitteen paino (70 kg) sisältyy kaatokuormaan.

Oma valitukseni on oikeastaan sitä, että esim. kiveä maasta kaivamalla vääntäessäni puomin nostovoima loppuu kesken verrattuna kauhaan ja kaivuvarteen.

En ole perehtynyt juurikaan hydrauliikan ohjausosiin, mutta pitänee perehtyä tarkemmin. En ole ihan varma, ymmärsinkö kaiken, mitä kirjoitit.
 
Ei tuolla minun yhdistelmällä, 520 vm.2012 ja kaivuri 210 vm. 2013, kyllä takapäätä saa nousemaan millään. Keula kyllä useinkin, kun ei osaa kaivaa :)

Kokonaisuutena olen kyllä tyytyväinen ja en usko, että laitteissa sen suurempaa vikaa. Pystyy kyllä tulemaan toimeen... Kiviä nyt pahemmin en ole nostellut, lähinnä hiekkaa ja maata kaivanut.
 
Juu ei millään saa peräpäätä ilmaan puskulevy maassa. Siihen tarvittais aivan hurjat voimat. Mä toki tarkoitin kiviä nostettaessa ja siirrettäessä, jolloin puskulevy ja tassut jo valmiiksi ilmassa. Kaivurilla saa suurempia kiviä napattua kauhan ja puomin väliin kyytiin mitä koneen oma puomisto jaksaa nostaa. Siksi siis isoja kiviä siirrettäessä nostan ensin kaivurin ylös ja vasta sitten otan kiven kyytiin. Tällöin kiven ollessa liian iso puomilla nostettaessa perä nousee ilmaan.

Olen myös havainnut kivikkoista maata kaivettaessa, että parhaiten maassa olevan kiven saa irrotettua kauhaa kipristämällä. Seuraavaksi tulee kaivuuvarsi ja tosiankin puomin nostovoima näihin verrattuna on huonoin. Jotenkin tää on mun mielestä looginen järjestys ja näin sen kuuluu ollakin. Jos puomin nostosylinteri olis tehokkain, niin se kumoaisi kauhan ja kaivuuvarren voimat ja suoristaisi nämä tiukkaa maata kaivettaessa tai kiveä kammetessa irti.
 
OK, nyt olen kartalla taas. Täytyy seuraavalla kerralla, kun pääsen koneen kanssa hääräämään, etsiä jokin sopiva koekivi. Kaivuri ylös nostettuna koneella on helpompi siirtyä paikkaan, josta kiveä voi yrittää kyytiin, jos kiven ympärillä vain on tilaa liikkua. Kauhalla kiven siirtely on sellaista satunnaispyörittelyä, jos kivi on hankalan muotoinen. Itselleni on käynyt aika usein siten, että konetta ei ahtaassa paikassa paljon siirrellä ja yritän välttää kaivurilla sivuttaista vääntöä, koska sen rakenne ei ulkonäöstä päätellen ole tarkoitettu siihen.

Takaisin alkuperäiseen aiheesen.

Kaivurikeskustelu oli tosi hyödyllinen. Jos kaivurilla pystyy hoitelemaan satunnaiset tosi isot kivet, niin nelitoimikauhan noin 50 cm avautuvalla kidalla pystyn käsittelemään pienemmät kivet, joita löytyy maasta runsaasti ja lisäksi niitä on esille nostettuna paikallisen mökkitien varressa vaikka muille jakaa.
 
Nelitoimikauhalla mäkin siirtelen pienempiä kiviä. Sellaisia pään ja todella ison pään kokoisia :D Kaivurilla sitten suuremmat. Tarkkaa kokoa en suurimmista osaa nyt sanoa, mutta ovat olleet kokoluokaltaan noin 200 litran tynnyriä vastaavia. Suurin, mitä olen kaivurilla vetänyt ja pyöritellyt on ollut varmaan lähelle kuutiota.
 
Nelitoimikauha tuli tänään! Tässä ensihavainto.

Toinen kysymys ao. kauhan omistajille:

Kumpaan suuntaan kauhanne hydrauliikkaletkut lähtevät kauhasta?
- siis ne kaksi letkua, jotka menevät pikaliittimeen tai liittimiin, joilla kauha liitetään Avantiin
Siis kuskin penkiltä katsottuna oikealle vai vasemmalle?

Minun kauhassani letkuissa on 90 asteen mutkaputki, joka suuntaa letkut oikealle!
- koneen pikaliitinsysteemi on koneen vasemmassa reunassa

Tämän takia en pysty kallistamaan kauhaa alaspäin (tyhjentämään) kunnolla, koska muuten letkut irtoavat tai katkeavat! Jos kyseiset mutkaputket olisivat toisinpäin, niin letkujen pituus ehkä riittäisi siihen, että kauhan voi kallistaa alas kokonaan, kunnes koneen rajoittimet estävät kallistumisen.

Tehtaan videossa on joku protokauha, jossa letkut ovat selvästi pitemmät. Kuitenkin koneeseen menevät liitosletkut on suunnattu vasemmalle eikä oikealle.

Onkohan suuri synti takuun kannalta, jos itse yritän vaihtaa letkujen suunnan. Nykyisellään kauha ei toimi kunnolla, koska kuskin pitää muistaa katsoa, kuinka paljon kauhaa kallistaa että se ei mene rikki.
 

Uusimmat keskustelut