Kaivurin valinta edessä | Sivu 2 | AvantClub - Keskustelupalsta
kd8500 sanoi:
Kaivuri 260 kokemuksia

Loppukesän ja alkusyksyn aikana olen ehtinyt käyttää kaivuria ehkä 40 - 50 tuntia joten jonkinlaista tuntumaa on saatu.
Laite on ilman muuta ammattitasoa. Kuvan mukainen kaapelioja, noin 40 m pitkä ja metrin syvyinen tiukkaan kiviseen hiesumaahan syntyi parin illan urakkana.

Aiemmin ihmetelty kauhan ja takapuomin pieni putkitus korjaantuu. Tehdas lähettää takuuna isommat röörit ja letkut - uudet kaivurit toimitetaan kuulemma jo isommilla dimensioilla.

Mallien 220/250 alatukien puute ei tunnu itse kaivamisessa haittaavan - sen sijaan Avantin oma puomi on kovilla. Korvakkeeseen kohdistuu melkoisia voimia. Kuten kuvassa näkyy, on tappiliitoksesta lähtenyt jonkin verran metallipurua. Paikka lienee syytä voidella esim. kuivavaseliinilla joka kerta kun kytkee kaivurin kuormaajaan. Ennen pitää kohteelle täytyy keksiä jokin vahvistus - ainakin kunnolla koneistetut ja karkaistut liitoselimet.

Puskulevy ja poikittaiskäännön sylinterien ylemmät tuet ovat muutaman pultin leikkausvoimien varassa. Veikkaan, että rakenteet eivät ole pitkäikäisiä. Täytyy keskustella tehtaan kanssa hieman kone-elinopista....

Mukavaa syksyä
JJ

Kehen olit tehtaalle yhteydessä 260 putkitusten tiimoilta. Tuli hommattua takuu korjattu kaivuri tehtaalta ja siinähän oli ne mehupillit kauhalle ja takapuomille. Kallistuvalle liittimelle oli kyllä isommat röörit ja siinä liikkeet on normaalit, kuin myös käännössä, mutta takapuomin ja kauhan liikkeet on kyllä hidastetusta filmistä.
 
Hei Lurkki

Tuosta kaivurin putkiston korjauksesta tulikin sitten aika pitkäkestoinen juttu, jossa Avant'n huollon lupaukset olivat pelkkää ilmaa. Vasta yhteydenotto Avantin johtoon tuotti tulosta. En ilkeä tässä julkisesti haukkua ihmisiä mutta kerron mielelläni puhelimessa, soittele 0400 409 120. Nyt vihdoin kaivuri on oikeasti kaivuri.

t. JJ
 
kd8500 sanoi:
Kaivuri 260

Mallien 220/250 alatukien puute ei tunnu itse kaivamisessa haittaavan - sen sijaan Avantin oma puomi on kovilla. Korvakkeeseen kohdistuu melkoisia voimia. Kuten kuvassa näkyy, on tappiliitoksesta lähtenyt jonkin verran metallipurua. Paikka lienee syytä voidella esim. kuivavaseliinilla joka kerta kun kytkee kaivurin kuormaajaan. Ennen pitää kohteelle täytyy keksiä jokin vahvistus - ainakin kunnolla koneistetut ja karkaistut liitoselimet.

Puskulevy ja poikittaiskäännön sylinterien ylemmät tuet ovat muutaman pultin leikkausvoimien varassa. Veikkaan, että rakenteet eivät ole pitkäikäisiä.
JJ


Tuo alatukien puute ihmetytti heti tuoreeltaan. 205 - 220 kaivureilla merkittävin ero oli juuri tuo alakiinnitys, joka teki hommasta jämäkkää ja esti kiertymisen sekä sivukäännössä että kaivuussa.

Yksi peruste lienee että vakaajalla varustettu 600/700 kone nostaa kaivuripaketin korvakkeineen lukoista riippumatta.
 
Tänään valikoitui kaivuriksi 260, kevätsesonki menossa ja parin viikon päähän pitäisi kone saada haettavaksi tehtaalle. Kokeilin tehtaan sisähiekkalaatikolla hiukan kaivaa, kyllä sen ihan kaivuriksi tunnistaa ja hyvä oli kaivaa kylmiltäänkin. Katsotaan mitä tulee vastaan kunhan kone pääsee kotiin ja tositoimiin :D
 
Takuuaika meni umpeen, lelut ovat yhä nipussa ja kokemuksia on kertynyt roppakaupalla. Koneessa (420) on 195 tuntia mittarissa ja kaivuuta 210:llä suurin osa käyntiajasta. "alavilla" kertoi jo aiemmin oleellisen; yhdistelmällä on omat rajoitteensa, siitä olen täysin samaa mieltä.

Minulla on työkohteena mökin perustuksien korjaus, salaojitus ja kunnallistekniikan viimeisten metrien kaivuut. Maaperä kiviä, jotka on muurattu toisiinsa kivikovalla hiesulla, vai mikä sen oikea nimi lieneekään. Lapion kun iskee, kilahtaa ja kipinöi! Sattumiksi löytyi järkäleitä, jotka siirtyivät aivan limiitillä. Lisäpainotkin ovat vasta leikkeinä odottelemassa kahvoja, porauksia ja viimeistelyä. Kauhana on vakio 40 senttinen ja hammassulkeisia pidetty ahkerasti tilanteen mukaan.

Olosuhteet ovat ahtaat. Keväällä kone oli pohjiaan myöten syksyllä myllätyssä savessa, mutta kuten todettu, zoomilla varustettu linkkukone kyllä liikkuu. Pari kertaa ölyn haju ja märkä etupyörän sisäreunus ovat säikäyttäneet, mutta ilmeisesti öljy on peräisin huohottimesta, vaikka kallistukset ovat olleet maltillisia vahvan itsesuojeluvaiston jarruttelemina. Vuotoja ei ole löytynyt ensimmäisten tuntien öljyvahingon jälkeen, silloin puomin nostoletkun liitokset vuodattivat iltahämärissä kymmenisen litraa öljyä tantereelle ja olin vähällä päästä paikallisuutisiin :x

Kaivurin tukijalat ovat melko säälittävät ja välillä kone piti hillitä kuormaliinoilla aloilleen. Jarruistakaan ei ole helpotusta, kun tassut keventävät etupäätä. Akselin pätkät tassujen lisäjarruina tuntuivat olevan yhtä tyhjän kanssa ja roikkuivat siirroissa matalalla keräten ilkeitä osumia. Villeissä suunnitelmissa on hydrauliikkaa ja kumitossua :cool:

Kaivurin liikkeet pääsivät yllättämään kerran jos toisenkin. Erityisesti kääntö muuttuu äkkinäiseksi varsinkin öljyjen lämmettyä. Kauhan kallistus heittää välillä saaliin takaisin kuopan pohjalle, mutta siinä syy on enemmän vipusuhteissa, kuin äkkinäisessä hydrauliikassa. Vähäisen tela-Hitachi kokemuksen perusteella sanoisin, että kaivurin liikkeet ovat harmonisoitavissa, jos niin halutaan. Avantissa jonkun sylinterin nouseva paine aiheuttaa äkkiliikkeitä muissa ja seuraukset ovat todella yllättäviä keski-ikäisen reaktioajoille.
Nyt mökin alin hirsikerta sai osakseen kolhun jos toisenkin, vaikka kuinka yritin varoa. Ensin suojasin rakenteita soiroilla, mutta koska kaivuu tapahtui myös mökin alla, joka milli lähemmäs seinää tuli tarpeeseen :mrgreen:

Kasvattiko kukaan onnistuneesti hydrauliikkaletkujen kokoa? Tuotekehityssuunnitelmani on kasvattaa kääntösylinterin letkustoa ja lisätä virtaukselle säätöyksiköt. Näin kääntö olisi erikseen hillittävissä muiden liikkeiden hidastumatta.
Kuumalla öljyllä kaivuri muuttaa luonnettaan koko lailla hätäisemmäksi, joten letkujen kasvatus voisi olla eduksi kautta linjan. Muutokset edellyttävät tietenkin CE-dokumentaation päivitystä ja kymmenvuotissäilytystä, ettei myynti- tai työsuojelutarkastustilanteissa joudu ongelmiin.

Muita suunniteilla olevia parannuksia(?) ovat S-30 kiinnike ja mahdollisesti myös kauhan kallistus... Ergonomialle ei ole suuria tehtävissä. Jarrukahva on jo saanut pätkän Armafleksiä pinnalleen polvea suojaamaan ja olen ollut onnellinen, ettei koneessa ole ohjaamoa estämässä raajojen venyttelyä ja ehdottomasti kiellettyä takajalan roikottamista koneen ulkopuolella.

Tämän urakan valmistutta kaivuri pääsee perushuoltoon eli purkuun, puhdistukseen ja voiteluun. Samalla täytyy korjata runsaina esiintyvät terästyön ja hitsauksen virheet jatkovammojen estämiseksi ja rehottavan korroosion hillitsemiseksi. Onko kukaan reklamoinut pintakäsittelyn virheitä? Joku muukin oli palstalla kiinnittänyt huomionsa hilseilevään maaliin ja ruostekukkasiin, ovatko nämä poikkeuksia vai hyväksytäänkö luokaton laatu mukisematta?
Keskitetty voitelujärjestelmä suojarakenteineen asentuu ehkä siinä samassa huoltorytäkässä, nyt nippojen puhdistelu ja rasvaus on alkanut käydä hermoille. Ja prässi vaihtuu laatumerkkiin, kun sellainen kohdalle sattuu. Nykyinen on muuten hyvä, mutta rasvaa päätyy kourallinen männän väärälle puolelle, jousen syövereihin.

Kokonaisuudessaan olen yhdistelmään tyytyväinen. Kuljetus onnistuu ruotsalaisen perheauton, peräkärryn ja vuokratrailerin voimin ahnehtimatta lähes laillisesti. Ensin kaivuri ja kauha kärryllä mökille, sitten Avantti trailerilla perässä. Jos omistaisin tehokkaamman, oikean kaivurin, tarvitsisin myös kuormaajan tai vastaavan. Milläs niitä kuljettaisi ja mitä koko lysti maksaisi?

Tyytyväisyyttä ei juuri himmennä edes se, että tontin reunaan saapunut vähän kookkaampi telakaivuri kauhaisi maata vartissa saman verran, mitä itse näiversin pari työpäivää :mrgreen:
 
L'll GreenDigger sanoi:
Kaivurin tukijalat ovat melko säälittävät ja välillä kone piti hillitä kuormaliinoilla aloilleen. Jarruistakaan ei ole helpotusta, kun tassut keventävät etupäätä. Akselin pätkät tassujen lisäjarruina tuntuivat olevan yhtä tyhjän kanssa ja roikkuivat siirroissa matalalla keräten ilkeitä osumia. Villeissä suunnitelmissa on hydrauliikkaa ja kumitossua :cool:

Peltikuorisiin myytiin joskus tukijalkoja, joille löytyi paikat myös alkupään 600 sarjan takapuskureista. Tukijalalla (+ hydrauliikalla) saisi takapään ylös, jolloin pysyisi paremmin yhdellä paikalla.
Kasvattiko kukaan onnistuneesti hydrauliikkaletkujen kokoa? Tuotekehityssuunnitelmani on kasvattaa kääntösylinterin letkustoa ja lisätä virtaukselle säätöyksiköt. Näin kääntö olisi erikseen hillittävissä muiden liikkeiden hidastumatta.

Kokeile pelkkää kuristinta aluksi.
Tyytyväisyyttä ei juuri himmennä edes se, että tontin reunaan saapunut vähän kookkaampi telakaivuri kauhaisi maata vartissa saman verran, mitä itse näiversin pari työpäivää :mrgreen:

Itse katkaisin kesähommissa pari ketjua (220 kaivuri) kun koitin irroittaa kuusen kantoa. 16 tn kone otti kauhan yhdellä pyöräytyksellä irti. Silloin arvelin että koneet on tarkoitettu erityyppisiin hommiin.
 
L'll GreenDiggerin kanssa kaivelen samanlaisella kalustolla ja kovin tutuilta nuo kommentit kuulostivat. Ýhdistelmä pysyy kaivettaesa huonosti paikallaan ja kaivurin liikkeet ovat hieman suurpiirteisiä. Toki tarkkaakin voi kaivaa, mutta silloin homma menee todella hitaaksi. Silti hinta/laatusuhde kohdallaan. Erittäin pätevä yhdistelmä kunhan muistaa, ettei sitä ole tehty kilpailemaan isojen ympäripyörivien kanssa.

Vakiokauhan lisäksi mulla on myös kapeampi 250mm leveä kauha. Meillä maasto ilmeisesti L'll GreenDiggerin kanssa hyvin samanlaista, kovaa hiesua ja kiviä. Olen ollut tuohon kapeaan kauhaan erittäin tyytyväinen. Se on jopa parempi isojen kivien kanssa kuin leveämpi vakikauha. Suosittelen. Ei ole tehtaalta uutena ostettaessa edes kovin kallis.

Puomin hätäinen kääntyminen muistaakseni etenkin vasemmalle ja kuumilla öljyillä on 210 kaivurissa hieman ongelma. Jos ohjaustikkujen juuressa olevasta säätöventtiilistä säätää käännön sopivaksi, niin kaikki muut liikkeet tapahtuu kuin hidastetussa leffassa. Käytännössä mä käytin kaivuria aina säätöventtiili täysin auki. Lopulta kyllästyin puomin tempoiluun puolelta toiselle, ja lisäsin toiseen kääntösylinterille menevään letkuun virtauksensäätöventtiilin. Venttiili on sellaista mallia, joka rajoittaa öljyn virtausta yhtä paljon molempiin suuntiin. Tästä syystä siis venttiilin lisäys vain toiseen letkuun riitti. Se säätää sylinterin liikettä molempiin suuntiin. Kaivurin alkuperäisen säätöventtiilin poistin kokonaan turhana. Tällä systeemillä on kaiveltu pari kesää ja olen ollut ihan tyytyväinen. Säätöä voi avata tai kiristää mielensä mukaan tarviiko kaivaa urakkavauhtia vai vähän tarkempaa. Vielä pitäisi rakentaa puomin kääntymistä rauhoittamaan kaasujousi tai jonkin muun iskuvaimennin, mikä pysäyttäisi puomin kerrasta juuri silloin kun vivusta päästää irti.
 
Hei kaivurimiehet (ja naiset) - palaute kaivuri 260

Kaivurin valintaa ajatellen viestíni on sekä hyvä että huono.
Kuten jo aiemmin tällä saitilla todettu, on kaivuri malli 260 lastentautien korjausten (hydrauliikan putkitus/letkutus, kääntökulman rajoitus, kääntösylinterien tukipiste, venttiilipöydän ergonomia ym. pienempää detaljia) jälkeen ihan pätevä ammattitason työlaite.
Hyvää on kaivurin erinomainen murtovoima - vaan huonoa: menneenä kesänä repeytyi 400 mm kauhan S-30 kiinnike irti kauhasta. Repeämäpinnat seevattiin ja hitsattiin kunnolla kiinni ja on sen jälkeen toistaiseksi kestänyt.
Tänään pikkukauhalla irroiteltiin muutamaa pikkukantoa ja yllättäen kauhan huulilevy ja hampaat taipuivat kuvan mukaan. Arvostan planeettalaisten ideoita, miten kauhan voisi korjata ja vahvistaa ettei moinen toistu. Vai onko syytä mennä jonkin ammattitason kauhantekijän luokse? Volvojen kauhat valmistaa pääsääntöisesti norjalais-suomalainen Gerstadt, joiden tuotteista kuuluu yleensä hyvää. Onko kokemuksia IKH'n myymistä kauhoista? Nämä alkuperäiset Avantin kauhat näyttää kuuluvan purukumisarjaan - vai onko meillä tässäkin jokin protosarja???

t. JJ
 

Liitteet

  • Avant 260 pikkukauha.pdf
    214 KB · Katselut: 559
Kuvasta ei ihan selviä, onko kynnet asennettu ulos liian pitkälle?
Varmaankin huulilevy on liian heikkoa tekoa, luulisi kynsien kestävä.
 
Huulilevy varmaan tehty peruskamasta, eikä näytä kauhean paksuakaan olevan. Kynnet kuitenkin suorat? Kynnet irti pulteista ja vanha huulilevy irti ja toinen tilalle, paksumpi ja huulilevyksi tarkoitettu. Ei tuossa kaivurissa noin paljoa ole voimaa, että oikein tehty kauha menisi tuohon kuntoon...
 
Väärä mitoitus tai väärä materiaali. Myötöraja on ylitetty.
Pitäisi kiinnostaa suunnittelua ja valmistusta.

Oke
 
Itselläni on kauha kyllä kestänyt hyvin, on väännetty myös isoja kiviä täydellä voimalla yhden kynnen varassa eikä ole mitään merkkejä, että antaisi jostain periksi. Kaivuri on hankittu viime vuonna uutena tehtaalta, liekö tuo periksi antanut minkä ikäinen ja onko sen jälkeen kauhan malli muuttunut/vahvistettu?

Nyt juuri tuli hankittua vähän käytetty engonin 800mm luiskakauha, on avantin voimille varmasti enemmän kuin riittävän tukeva koska lienee lähtökohtaisesti tarkoitettu kaivinkoneille 1,5 - 3tn luokkaan.
 
Hei

Kauha on hankittu syksyllä 2011 ja siis kestänyt ihan vastaavaa käyttöä lähes 4 vuotta. Huulilevy taipui viime viikonvaihteen aikana väännettäessä koivun kantoa. Piikit ovat edelleen tiukasti kiinni pulteillaan huulilevyssä. Kauhan reunat eivät ole vielä revenneet - kylläkin myötäneet.

Korjaus edellyttää ilmeisesti reunojen avaamisen, huulilevyn vääntämisen takaisin suoraksi ja reunojen hitsaamisen uudestaan kiinni. Reunoihin lienee syytä laittaa vähän vahvistusta.

t. JJ
 
"huulilevyn vääntämisen takaisin suoraksi"

Kerran myötänyt levy ei tuosta tempusta ainakaan parane. Jos noin kävisi omalle kohdalle, leikkaisin vanhan huulilevyn pois saumoineen ja korvaisin sen uudella, lujemmalla palalla. Ellei kenenkään nurkista löytyisi sopivaa palaa esimerkiksi Raex 900:sta, lisäisin kohtuudella ainevahvuutta ja hitsaisin palan kiinni hartaudella. Ylimitoitetuista saumoista ei ole mitään iloa ja mikäli mitoitus ei ole hanskassa, peukalosääntönä sauman a-mitassa levyn ainevahvuus on taatusti riittävä.

Korjaustoimia hankaloittaa epävarmuus käytetyistä materiaaleista. Osviittaa saa esimerkiksi hiontakipinöinnistä ja työstökokeiluista. A-tehdas voi myös auttaa asiassa, ei kauhamateriaalin pitäisi olla heidän strategisia salaisuuksiaan :D

Mikäli päädyt levyä oikaisemaan, pistä se ainakin kunnolla kuumaksi ennen muokkausta. Yksi vaihtoehto on ostaa pala kulutuslevyä vaikkapa IKH:sta ja askarrella se kiinni kauhaan vahvikkeeksi.

Hitsauksen onnistumisessa oikeat lisäaineet ja arvot ovat tärkeitä; ethän esimerkiksi paikkamaalaa konettasi sisälateksilla :mrgreen:
 
Minkähän paksuista tavaraa tuossa on käytetty huulilevynä? Näyttää todella ohuelta ja ei ihmetytä sen perusteella tuo taipuminen. Ajat huulilevyn poskista irti ja sitten kauhan pohjasta. Tilalle paksumpaa tavaraa vaikkapa IKH:sta. Ei noissa reunoissa pitäisi olla tarvetta ylimääräisille vahvistuksille.

En IKH:n kauhoista tiedä, mutta luulen etteivät ole ihan laadukkaimmasta päästä. Lametalin ja RF:n kauhat olleet toimivia 4tn kaivurissa, eikä ole tullut ongelmia paitsi huulilevyt pitäis jo molempiin vaihtaan(n.1000-1500h käytetyt). Juuri kunnostettiin länkkärin luiskakauhaa(eli uusi huulilevy ja kulutuspalat pohjaan) ja tosiaan ilman vahvistuksia tarpeeksi paksu huulilevy kestää niin paljon kuin tuommoinen 11tn kone jaksaa kiskoa. Lametalin pienissä kauhoissa huulilevy on 16mm paksua ja 150mm ''pitkä''.

Ja tuosta hitsauksesta, vaikka sitä aina painotetaan kuinka tärkeätä on oikeat aineet ja tavat(ja kyllä ne onkin), niin kunnolla magilla tehty hitsaus kestää aivan tarpeeksi varsinkin pienissä laitteissa. Isommissa se on sitten jo tärkeämpää, mutta tuo länkkärin kauhakin vedettiin valovirta magilla amatöörin(mun) toimesta ja kyllä se kestää.
 
Ei maksa kunnon huulilevy montaa kymppiä tuon mittaisena pätkänä. Ei tuota kannata alkaa suoristelee. Leikkaat vain vanhan pois ja uutta tilalle...
 
Oikea materiaali huulilevyksi on Raex 500. Muita vaihtoehtoja ovat Raex 400 tai Raex 450. Löytyy myös samat kovuusluokat Hardox tuotenimellä. Ko. numeroarvo kuvaa keskimääräistä Brinell kovuutta. Raex ja Hardox ovat ovat kulutusteräksiä.

Arvon kasvaessa kovuus ja siten myös lujuus kasvavat. Oikeat hitsausmenetelmät ja lisäaineet ovat tärkeitä - tietoa löytyy mm. www.ruukki.fi. Hakuun vaikkapa "Raex hitsaus" niin ekana hittinä tulee documentti "Raex kulutusterästen hitsaus ja terminen leikkaus".

Raex 900 terästä ei ole olemassa! Aikanaan oli olemassa Optim Raex 900 QC mutta nimi tänä päivänä on Strenx 900 MC. Kyseessä on luja rakenneteräs jonka minimi myötölujuus on 900 MPa. Kysessä ei ole siis kulutusteräs eikä sinällään ole paras vaihtoehto huulilevyksi. Kovuus on "vain" luokkaa 300 HB.
 
Olikohan tuossa kauhan vääntäneessä koneessa työhydrauliikkan paineet vakiot vai taas korotetut. Saattaa jopa vaikuttaa asiaan ;)
 
"Raex 900 terästä ei ole olemassa!"

Helpotus oli suuri, kun mainitusta materiaalista kyhäämäni teelmykset olivat lujana paikoillaan. Materiaali jää siis jäljelle, vaikka se Ruukin ohjelmasta on poistunut :roll:

Hetkeksi jo huolestuin, koska syncron vastaus oli muuten täyttä asiaa. Lujia kulutuslevyjä tosiaankin on saatavilla ja sopivat kauhan pohjaan, kuin nenä päähän. Tuskin kuitenkaan hukkapaloja ihan joka kyläpajan nurkasta löytyy..? Paikallinen teräspalvelukeskuskin levitteli käsiään.

Mainittua ysisatasta oli aikoinaan olemassa ja ehdotus lujaksi vaihtoehdoksi korjaukseen tuli lähinnä selkäytimestä. Muistikuvat järkyttävän lujasta levystä olivat yhä vahvat ja myös sen hitsaamisesta on oppirahat maksettu -ja WPSät saatavissa. Lujissa materiaaleissa hitsaus on usein merkittävässä roolissa. Juuri ysisatasesta eräs karikan valmistaja onnistui hävittämään puolet lujuudesta prosessissaan!
 
Ymmärrän huolen tuosta hitsauksesta, mutta nyt puhutaan sen kokoluokan koneesta, että aika huonosti saa turata ettei toimisi/kestäisi. Muutenkaan ei tuommoisen pienen kauhan korjaamisesta kannata tehdä ''rakettitiedettä'', jää muuten helposti korjaamatta ja ostetaan vain uutta tilalle. Mielestäni aivan turha koittaa etsiä nyt jotain tiettyä kulutusterästä, vaan hakee sopivan paksuista kamaa sieltä mistä helpoiten/edullisimmin saa ja vaihtaa sen paikalleen.

En ole hitsaustekniikoihin tai lisäaineisiin perehtynyt, joten voihan se olla, että tuommoisen levyn saa täysin pilattua väärillä menetelmillä. Omat kokemukset vain on semmoiset, että näin kun ollaan tehty, ei ole ollut ongelmaa. Ties mistä virolaisesta metallipajasta nuo alkuperäiset kauhat tulee ja tuskin niissä on kauheasti perehdytty menetelmiin. Tai ei ainakaan ainevahvuuksiin, koska ei kestä käyttöä.
 
"Paikallinen teräspalvelukeskuskin levitteli käsiään"

No eipä voi PALVELUkeskukseksi sanoa ellei ole kulutusterästä nurkissa. Kulutusteräkset ovat elinehto ammattimaisille maanrakennusyrityksille. Satunnaisessa harrastekäytössä voinee riittää tavallinen S355 rakenneteräskin...
 
Hei kaikki aktiivit

Kiitos monista vastineista kuinka paikata tuo pieni 250 mm S30 Avant kauha. Muutama kommentti arvoisiin vastauksiin:
1. Koska huulilevy on jo myötänyt, en voinut kuvitella sen olevan kunnollista lujaa kulutusterästä. Siksi ajattelin, että sen voisi vielä oikaista. Ehdotustenne mukaan on tietenkin älykästä unohtaa tällainen ja keskittyä alkuperäisen purukumiraudan vaihtamiseen kunnon teräkseen.
2. Ymmärtääkseni Hardox (Svenska Ståhl Ab) ja Raex (Rautarukki Oy) ovat suurin piirtein samaa perustavaraa - tietenkin kunkin valmistajan pienillä hienosäädöillä. Viimeisimmän yrityskaupan jälkeen (SSAB osti Ruukin) voisin kuvitella, että markkinoille jää vain Hardox tai ehkä saamme nähdä uuden tuoteperheen vaikkapa Hardex....
3. Kumpaakin voi hitsata esim Esab OK 48'lla tai vastaavalla emäspuikolla, sillä hitsisaumojen lämpötransientti rajoittuu vain sauman viereen. Huulilevyn kärkeen hitsausvyöhykkeillä ei liene vaikutusta.
4. Kotiverstaassa haaste syntyy miten porata uuteen huulilevyyn kynsien kiinnityspulttien reiät. Tuota Hardoxia tai Raexia kun ei ihan millä tahansa käsi plak & tekkerillä kannata lähestyä. Happi-asetyleeni avain ehkä???

Neuvoista kiittäen
JJ
 
Hei kaikki aktiivit

Kiitos monista vastineista kuinka paikata tuo pieni 250 mm S30 Avant kauha. Muutama kommentti arvoisiin vastauksiin:
1. Koska huulilevy on jo myötänyt, en voinut kuvitella sen olevan kunnollista lujaa kulutusterästä. Siksi ajattelin, että sen voisi vielä oikaista. Ehdotustenne mukaan on tietenkin älykästä unohtaa tällainen ja keskittyä alkuperäisen purukumiraudan vaihtamiseen kunnon teräkseen.
2. Ymmärtääkseni Hardox (Svenska Ståhl Ab) ja Raex (Rautarukki Oy) ovat suurin piirtein samaa perustavaraa - tietenkin kunkin valmistajan pienillä hienosäädöillä. Viimeisimmän yrityskaupan jälkeen (SSAB osti Ruukin) voisin kuvitella, että markkinoille jää vain Hardox tai ehkä saamme nähdä uuden tuoteperheen vaikkapa Hardex....
3. Kumpaakin voi hitsata esim Esab OK 48'lla tai vastaavalla emäspuikolla, sillä hitsisaumojen lämpötransientti rajoittuu vain sauman viereen. Huulilevyn kärkeen hitsausvyöhykkeillä ei liene vaikutusta.
4. Kotiverstaassa haaste syntyy miten porata uuteen huulilevyyn kynsien kiinnityspulttien reiät. Tuota Hardoxia tai Raexia kun ei ihan millä tahansa käsi plak & tekkerillä kannata lähestyä. Happi-asetyleeni avain ehkä???

Neuvoista kiittäen
JJ
 

Uusimmat keskustelut